Luce Irigaray

Wikipedia

Luce Irigaray on Belgiassa vuonna 1930 syntynyt kielitieteilijä, kulttuuriteoreetikko, psykoanalyytikko ja filosofi. Filosofisella kentällä Irigaray sijoittuu saksalaiseen filosofiseen perinteeseen ja häntä määrittää erityisesti Edmund Husserlin fenomenologia ja sen eksistentialistiset muotoilut sekä Jacques Derridan dekonstruktio. Eksistentialistista fenomenologiaa on aiemmin luoneet mm. Martin Heidegger, Maurice Merleau-Ponty ja Emmanuel Lévinas.

Luce Irigaray on useiden muiden nykyfeministien tavoin kyseenalaistanut nais-käsitteen feministisessä teoriassa ja naiseuden poliittisena identiteettinä. Nykyfeminismi on siirtynyt pois naiseuden essentialisoimisesta, eli epähistoriallisesta ja universalisoivasta tavasta käsittää naisen tai miehen olemus, joka niputtaa kaikki samaan kielelliseen, biologiseen tai sosiaaliseen kategoriaan kuuluvat ihmiset tai asiat samanlaisiksi tai yhteisiä määrääviä ominaisuuksia omaaviksi. Naisen kohdalla määräävien piirteiden on usein länsimaisessa historiassa ajateltu perustuvan biologiaan tai anatomiaan. Tällainen naissubjekti on kuitenkin koettu monoliitiksi ja kykenemättömäksi tunnistamaan vivahteita: naissubjektin on sanottu edustavan vain keski-ikäistä, valkoista ja keskiluokkaista heteronaista. Irigarayn kohdalla onkin huomioitava hänen fenomenologinen kontekstinsa. Kyseenalaistamalla naissubjektin toimivuuden Irigaray tahtoo kysyä uudelleen, mitkä ovat feminismin ehdot ja päämäärät. Irigaray kysyy myös, kuinka pitkälti juuri sukupuoliero toimii niin länsimaisen filosofian kuin feminisminkin polttoaineena.

Yleensä esitetään, että Irigarayn tuotannon ymmärtämiseksi ja käyttämiseksi on muotoiltava kysymyksiä naiseudesta, sen merkityksestä ja potentiaalista. Irigarayn tuotannon kannalta keskeinen kysymys on myös, heikentääkö nykyinen tasa-arvoajattelu naisen mahdollisuuksia ja potentiaalia vaatimalla naiselle miehisen arvojärjestyksen etuja.

[muokkaa] Teoksia

Le langage des déments (1973)
Speculum de l'autre femme (1974)
Ce sexe qui n'en est pas un (1977)
Et l'une ne bouge pas sans l'autre (1979)
Amante marine: De Friedrich Nietzsche (1980)
Le Corps-à-corps avec la mère (1981)
Passions élémentaires (1982)
L'Oubli de l'air chez Martin Heidegger (1983)
Sukupuolieron etiikka (Éthique de la différence sexuelle, 1984)
Parler n'est jamais neutre (1985)
Sexes et parentés (1987)
Le Temps de la différence: Pour une révolution pacifique (1989)
Je, tu, nous: Pour une culture de la différence (1990)
Sexes et genres à travers les langues: éléments de communication sexuée (1990)
J'aime à toi: esquisse d'une félicité dans l'histoire (1992)
La democrazia comincia a due (1994)
Essere due (1994)
Entre Orient et Occident: De la singularité à la communauté (1999)

[muokkaa] Suomennettu teos

Irigaray, Luce (1996): Sukupuolieron etiikka. Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 951-662-655-6.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Anttonen, Anneli, Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.) (2000): Feministejä: Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino. ISBN 951-768-066-X.