Magneetti

Wikipedia

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille.

Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Magneetit ovat kaksinapaisia. Napoja nimitetään S- ja N-navoiksi (engl. South ja North, etelä ja pohjoinen). Samannimiset magneetin navat hylkivät toisiaan ja erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. Kompassineulan N-napa on se, joka osoittaa kohti pohjoista, joten itse asiassa Maan pohjoinen napa onkin S-napa.

Auringon ja planeettojen magneettikentät syntyvät niiden sisällä tapahtuvista monimutkaisista sulan aineen virtauksista, jotka voivat olla seurausta esim. kitkasta eri pyörimisnopeuksista eri etäisyyksillä kappaleen ytimestä. Maan magneettiset navat eivät ole tarkasti pyörimisliikkeen napojen kohdalla, tämä on huomioitava esimerkiksi navigoinnissa.

Sähkövirta sähköjohtimessa tai käämissä luo ympärilleen myös magneettikentän. Sähkövirran avulla aikaan saatuja magneetteja kutsutaankin välillä nimellä sähkömagneetti.

[muokkaa] Magnetoituminen

Herkästi magnetoituvia aineita ovat niin kutsutut ferromagneettiset aineet. Tunnetuin niistä on rauta, mutta myös nikkeli ja koboltti ovat ferromagneettisia. Lisäksi luonnossa esiintyy ferromagneettisia yhdisteitä, tällaisia ovat eräät rautapitoiset malmit.

Magneettikenttä muodostuu magneetissa, kun malmin yksittäiset atomit tai molekyylit ovat järjestäytyneet samansuuntaisesti esimerkiksi ulkoisen magneettikentän ohjaamina. Magneettisesta malmista voidaan tulkita sen syntyaika ja -paikka sekä magneettikentän suunta.

Toisin sanoen ferromagneettiset kappaleet magnetoituvat toisen magneetin lähellä. Magneettisuus voidaan poistaa esimerkiksi kuumentamalla kappaletta, jolloin siitä tulee paramagneettinen.

[muokkaa] Sovelluksia

Magnetismilla on keskeinen merkitys teknologiassa, sillä magneettiset ilmiöt liittyvät kiinteästi varaukseen ja sähkövirtaan.

Eräs kaikkein yksinkertaisin, mutta samalla historiallisesti merkittävin magneetin sovellus lienee kompassi. Muita jokapäiväisiä sovelluksia ovat esimerkiksi sähkögeneraattorit, sähkömoottorit, muuntajat, kaiuttimet ja erilaiset magneettiset tiedontallenteet kuten kiintolevyt, C-kasetit ja VHS-kasetit. Näin ollen myös sellaiset yhteiskunnan toiminnot kuten energiantuotanto ja -siirto, viestintä ja tietotekniikka perustuvat magneettisiin ilmiöihin.

Myös lääketiede hyödyntää magneettisia ilmiöitä magneettikuvauksessa.

Lisäksi magneetteja käytetään yleisesti hyödyksi monissa erilaisissa jokapäiväisissä esineissä.