Mayojen korkeakulttuuri

Wikipedia

Maya-pyramidi Tikalin rauniokaupungissa

Mayat ovat kansa, joka elää Meksikon eteläosissa ja Keski-Amerikan pohjoisosissa. Kansan historia ulottuu ainakin 3 000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa tunnetaan erityisesti mahtavista rauniokaupungeista. Mayojen taide oli hyvin korkeatasoista, heillä oli oma kirjoitusjärjestelmä ja he laativat tarkkoja kalentereita.

Mayoja pidetään atsteekkien ja inkojen ohella Amerikan merkittävimpänä alkuperäisenä kulttuurikansana.

Sisällysluettelo

1 Mayojen historiallinen asuinalue
2 Mayojen kulttuuri
3 Mayojen historia
- 3.1 Varhaiset metsästäjät, maanviljely ja mayakulttuurin muotoutuminen
- 3.2 Klassinen kausi ja romahdus
4 Mayojen historian kaudet
5 Kuuluisia maya-kaupunkeja
6 Katso myös
7 Aiheesta muualla
8 Kirjallisuutta
9 Lähteitä

[muokkaa] Mayojen historiallinen asuinalue

Mayojen asuinalueet

Maya-alue käsittää yli 300 000 neliökilometriä Keski-Amerikassa, ks. kartta.

Alue jaetaan:

1. eteläiseen Guatemalan ylänköön

2. eteläiseen alankoon Koillis-Guatemalassa

3. keskiseen alankoon, joka ulottuu Petenistä Guatemalasta Meksikon puolelle, Chiapasin ja Tabascon maakuntiin

4. pohjoisiin alueisiin Jukatanin niemimaalla

Alueen ilmasto on subtrooppinen. Sademäärät ovat etelässä suurempia kuin pohjoisessa, mutta toisaalta pohjoisessa on paremmat pohjavesivarannot. Veden saatavuus on usein ratkaissut sen, mihin mayat ovat kaupunkejansa perustaneet. Erityisen suosittuja ovat olleet paikat, joissa on ollut suuria luonnon muokkaamia pohjavesionkaloita (englanniksi noita onkaloita kutsutaan nimellä cenote, maya-kielellä dz'onot).

[muokkaa] Mayojen kulttuuri

Mayojen taide oli hyvin korkeatasoista

[muokkaa] Kaupungit uskonnollisina keskuksina

Muinaisen mayakulttuurin jäännökset olivat pitkään piilossa Keski-Amerikan viidakoissa. Arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun varakas amerikkalainen juristi John Stephens kiinnostui aiheesta.

Mayakansa on yhä olemassa ja asuu Meksikon, Guatemalan, Belizen, El Salvadorin ja Hondurasin valtioiden alueella. Guatemalassa he ovat jopa enemmistöasemassa. He ovat säilyttäneet paljon kulttuurinsa ominaispiirteitä ja puhuvat omia mayakieliään. Mayakulttuurin kukoistuskautena pidetään kuitenkin ns. klassista kautta, joka ajoitetaan vuosien 250 jaa. ja 900 jaa. välille.

Mayat eivät koskaan muodostaneet yhtenäistä valtakuntaa, vaan he asuivat lukuisissa pienissä kuningaskunnissa. Tästä syystä on vaikea muodostaa yhtenäistä kuvaa mayakulttuurista. Kun kulttuuri kukoisti yhdessä kuningaskunnassa, saattoi joku toinen kuningaskunta olla perikadon partaalla.

Mayakaupungin keskeisin rakennus oli korkea pyramidimainen temppeli, jonka huipulla suoritettiin uskonnollisia rituaaleja. (Nämä pyramidit eivät siis ole hautoja, kuten Egyptin vastaavat rakennelmat.) Ylipappina toimi useimmiten kuningas. Mayat eivät harjoittaneet yhtä laajamittaista ihmisten uhraamista kuin esim. atsteekit, mutta ihmisuhrit olivat silti tärkeä osa rituaaleja. Toisinaan riitti, että uhrattiin vain ihmisen verta. Pappi saattoi esimerkiksi tehdä reiän ihmisen kieleen ja vetää karkeaa köyttä tuon reiän läpi. Näin saatiin valutettua sopiva määrä verta alttarille.

Temppelien lisäksi kaupungeissa oli kuninkaiden ja ylimysten palatseja. Suurin osa kansasta asui maaseudulla, ja kaupunki oli usein vain eräänlainen temppelin ympärille rakennettu ”rituaalikeskus”.

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä

Pääartikkeli: Mayojen kirjoitusjärjestelmä

Mayojen ehkä suurin kulttuurisaavutus oli oman kirjoitusjärjestelmän kehittäminen. Tähän ei pystynyt yksikään muu Amerikan alkuperäiskansa. Tosin mayojen kirjoitusjärjestelmä ei ollut täysin heidän omaa keksintöään, vaan perustui ehkä zapoteekkien 600-luvulla eaa. käyttöönottamaan alkeelliseen kuvakirjoitukseen. Mayat kehittivät tuota kuvakirjoitusta eteenpäin, luoden monipuolisen hieroglyfikirjoituksen, jolla saattoi ilmaista monimutkaisiakin ajatuksia. Mayojen kirjoitus on yhdistelmä sana- ja tavukirjoitusta, ja se käsittää noin 800 erilaista merkkiä.

Suurin osa säilyneistä mayakirjoituksista on kivipilareihin (steelat) tehtyjä kaiverruksia, jotka kertovat kuninkaiden ja ylimysten sankarillisista teoista. Mayoilla oli myös eräänlaisia kirjoja, joiden sivut tehtiin puun kuoresta ja savilaastista. Näitä kirjoja on kuitenkin säilynyt vain neljä kappaletta. Loput tuhosi espanjalainen piispa Diego de Landa 1500-luvulla, sillä hänen näkökulmastaan nuo kirjat saarnasivat iljettävää pakanauskontoa. (Toisaalta samainen piispa teki mayojen kulttuurista muistiinpanoja, jotka ovat nykyään tärkeä tietolähde mayojen historiaa tutkittaessa.)

Mayojen kirjoitusta on opittu tyydyttävästi lukemaan vasta 1900-luvun loppupuolella. Nykyään noin 85 % merkeistä on tulkittavissa.

Mayojen lukujärjestelmä

[muokkaa] Astronomia ja kalenteri

Pääartikkeli: Mayojen kalenteri

Mayat ovat saavuttaneet mainetta myös tähtitieteellisten laskelmien tekijöinä. He määrittivät tarkasti vuoden pituuden ja osasivat ennustaa auringonpimennyksiä. Laskelmien tekoa helpotti se, että mayat osasivat käyttää numeroa nolla.

Erityisen kiinnostuneita mayat olivat kalenterien laatimisesta. Heidän kalenterinsa alkuhetkenä on 11. elokuuta 3114 eaa. Ei tiedetä, miksi juuri tuo päivä oli heidän kalenterinsa nollahetki.

Mayakalenterin pisin ajanjakso on ”baktun”, joka kestää 144 000 päivää, eli noin 394 vuotta. Järjestyksessä 13. baktun on päättymässä 21. tai 23.12.2012. Nykyään elävät mayat uskovat baktunin päättymisen merkitsevän suuria mullistuksia. Siitä ollaan kuitenkin erimielisiä, ovatko nuo mullistukset huonoja vai hyviä. Jotkut mayat uskovat optimistisesti, että baktunin päättyminen merkitsee uuden uljaan mayavaltakunnan perustamista.

[muokkaa] Mayojen heikkoudet

Mayoilla ei ollut metallityökaluja. Tavaran kuljettaminen oli työlästä, sillä pyörää käytettiin vain leikkikaluissa, hevosia ei ollut, eikä veneissäkään osattu käyttää purjeita.

Mayojen asuttama alue oli maatalouden harjoittamisen kannalta melko huonoa. Aluksi maissi- ja papusadot olivat kyllä runsaita ja mahdollistivat suuren väestönkasvun. Vähitellen kuitenkin eroosio ja maaperän köyhtyminen heikensivät viljelmien tuottavuutta. Kun lisäksi aluetta vaivasivat toisinaan pitkät kuivuusjaksot, seurasi tästä nälänhätiä. Keskisillä alankoalueilla maatalouden romahdus oli erityisen raju: kun alueella asui mayakulttuurin kukoistuskaudella jopa kolme miljoonaa ihmistä, oli siellä 1500-luvulla enää noin 30 000 asukasta. Itse asiassa alue on pysynyt harvaan asuttuna aina 1900-luvulle asti.

Eräs erityisen tuhoisa piirre mayojen kulttuurissa oli sotaisuus. Pienten kuningaskuntien jatkuva keskinäinen ja sisäinen sotiminen kuluttivat suuresti resursseja ja olivat usein syynä mayayhteisöjen tuhoon. Osittain nämä sodat johtuivat edellä mainituista maatalouden ongelmista: kun ei ollut paljon ylimääräistä ruokaa, ei ollut resursseja suurten armeijoiden varustamiseen. Ja kun ei ollut suuria armeijoita, ei syntynyt yhtenäistä suurta mayavaltiota, vaan pienten kuningaskuntien tuhoisa kilpailu jatkui.

[muokkaa] Kansalliseepos

Popol Vuh on Quiché-nimisen maya-intiaanien kuningaskunnan kirjoitetuista kertomuksista koottu eepos.

[muokkaa] Mayojen historia

[muokkaa] Varhaiset metsästäjät, maanviljely ja mayakulttuurin muotoutuminen

Mayojen historia noudattaa monelta osin muualta maapallolta tuttua korkeakulttuurin kehityksen kaavaa. Mayojen alueella on asuttu jo ainakin vuodesta 8000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat suurriistan metsästäjiä, myöhemmin alkoi maanviljely. Varhaisia kyliä ilmestyi Tyynenmeren rannikolle joskus 1800 eaa., jolloin alkoi saviastioiden teko, joka osaltaan viittaa kiinteään asutukseen. Tämä käynnisti mayakulttuurin muotoutumisvaiheen.

Ihmisiä muutti ehkä Chiapasin vuorilta ja El Salvadorin yläjuoksulta mahdollisesti seurailemalla jokia Jukatanin niemimaan tyvessä sijaitsevaan sisämaahan, Pétenin alueelle, jokk on kausisademetsää.. Nakben asuinpaikka on tältä ajalta, 1400 eaa. Peteniin rakennettiin ensimmäiset kylät ja mayatemppelit noin 1000 eaa, ja alkoi ns keskiesiklassinen kausi. Näihin aikoihin olmeekkien sivilisaatio oli voimakas, ja levitti vaikutustaan laajalle alueelle.

Niinpä noin 1000-350 eaa keskiesiklassisella kaudella väestö levittäytyi alangolle, alettiin rakentaa temppeleitä joissa oli suuria terasseja ja temppeleitä. Tämä viittaa johtavan , määräävän luokan ilmestymiseen. Varhaiset monumentit olivat hautakumpuja. Nakbeen alettiin rakentaa suurta alustaa temppelirakennelmia varten noin 1200 eaa. mitä luultavimmin ennelta tehdyn suunnitelman mukaan. Noin 800-700 eaa rakennettiin ensimmäinen suuri suuri temppeli, ja noin vuodelta 800 eaa on löydetty kiekkoja, jotka kertovat eliitistä.

Tältä kaudelta ovat myös El Mirador ja Cerros. N. 600 eaa rakennettiin ensimmäiset mayojen suuret keskukset pääosin kolmiomaiseen, osin kalkisten vuorten ympäröimään Miradorin laaksoon Peténin osavaltion pohjoisosiin Guatemalassa. Tätä aluetta pidetään mayakulttuurin kehtona. El Mirador perustettiin noin 650 eaa. Myöhäisesiklassinen aika oli noin 350 eaa - 100 jaa. kauden alussa perustettiin Cival. Tänä aikana rakennettiin jo suuria porraspyramideja, jotkut väestökeskukset kasvoivat melko suuriksi jo ennen ajanlaskumme alkua. Näitä olivat mm Nakbe ja El Mirador, Tikal suureni hiukan myöhemmin. San Bartolo oli myös tämän ajan mayakeskus. Noin 300 eaa. asutus oli laajentunut niin laajalle alueelle, että käyttöön jouduttiin ottamaan jo vähemmän hedelmällisiä maita. Mayojen kirjoitus ilmestyi 300-200 eaa, ehkä jo 400 eaa.

Asutusta oli alusta asti koko alueella, mutta kehityksen painopiste oli Tyynenmeren rannikon lähellä eteläisillä vuorilla ja Peténissä Etelä-Jukatanissa. Noin ajanlaskun alun tienoilla kehittyi mayojen kirjoitus.

Joidenkin tutkijoiden mielestä esiklassinen mayakulttuuri olisi romahtanut viimeistään 100 jaa, Nakbe ja El Mirador luhistuivat 200-100 eaa.

[muokkaa] Klassinen kausi ja romahdus

Mayojen klassinen kausi alkoi 300-luvulla jolloin kaupungit (mm. Tikal ja Uaxactun) kasvoivat suuriksi. Tänä aikana rakennettiin satoja mayakaupunkeja ja kulttuuri levisi Peténissä laakson reunoille. Tikal oli varhaisklassisen kauden merkittävin keskus. Mayavaltiot kävivät keskenään sotia, milloin mikin dynastia oli voimakkain.

Tunnettuja dynastioita oli Calakmulissa, Caracolissa, Yaxchilanissa, Piedras Negrasissa ja Copánissa. Merkittäviä olivat myös Palenque, Dos Pilas, Uaxactun, Altun Ha ja Bonampak. Myös pohjoisempana Jukatanilla "mayatasangolla" oli monia suuria keskuksia kuten Oxkintok, Chunchucmil ja varhainen Uxmal. mayakulttuuri huipentui 730-790 jaa.

Maya-alue luhistui melko välillä 750 to 1050 jaa. ja suuret asutuskeskukset hylättiin. Syistä kiistellään yhä laajalti. Syitä saattavat olla kiihtyneet mayakaupunkien väliset taistelut, vieraiden kansojen hyökkäykset joihin liittyi ulkomaankaupan romahdus, mm Taotihuacanin luhistuessa 650-700 jaa. Kulkutauti saattoi tappaa väestön, ilmastonmuutos tuhota viljan. Syynä voisi olle näiden yhdistelmä: huono sato saattoi ajaa väestön kapinaan "kaikkitietäviä" pappeja ja ylimystöä vastaan. Vaika arkeologisa todisteita ei oelkaan, on vaikkailtu maanjäristystä ja tulivuorenpurkausta sekä pyörremyrskyä. Romahduksen syytä voi olla monia yhtaikaa vaikuttaneita.

Viimeiset säilyneet Petenin mayojen piirtokirjoitukset ovat vuodelta 909.

Kulttuurin painopiste siirtyi pohjoiseen Jukataniin sekä etelään Guatemalaan. Noin 900-luvulla maya-alueelle tunkeutui Itza-tolteekkiheimo Kukulcanin johdolla, ja he perustivat keskuksensa 692 autioituneeseen Chichen Itzáan. Pian Uxmalin ja Mayapanin kanssa syntyi mayakronikoiden mukaan liitto, Mayapánin liitto eli "uusi valtakunta" 987—1194. Syttyi sota, jonka Mayapán voitti. 1441 mayat hyökkäsivät itzojen pääkaupunkiin hävittäen kaupungin.

Espanjalaisten saapuessa maya-alueelle vuonna 1527 oli heillä vastassaan hajanaisia kaupunkivaltioita, jotka taistelivat raivokkaasti valloittajia vastaan. Espanjalaisten toinen valloitusretki 1542 johti Jukatanin mayojen kukistamiseen ja heidän orjuuttamiseensa. Mayoja pakeni Peténiin, jossa he saivat olla rauhassa vuoteen 1618 asti. Tayasal, viimeinen mayakaupunki, kukistui vasta vuonna 1697.

[muokkaa] Mayojen historian kaudet

Kausi	Vuodet	Tyynenmeren rannikko+vuoret	Petenin alue	Jukatanin pohjoisosa
Esiklassinen, muodostava tai formatiivinen 2000 eaa. – 100 jaa.
varhais	2000–1000 eaa.	n. 1800 eaa varhaisia kyliä, keramiikka, saviveistoksia	.	varhaisia kyliä Mani(?)
keski	1000–500 eaa.	olmeekkivaikutteita	Mayojen ensimmäiset temppelit n. 1000 eaa, kyliä, olmeekkivaikutteita, asutus leviää alangoille	olmeekkivaikutteita
myöhäis	500 eaa. – 150 jaa.	Monumentaalirakenteita, Izapa, hieroglyfit, valtioita	El Mirador, Uaxactun, Tikal, Cerros suuria stukkojulkisivuja, hautakammiot	varhaista monum.rakent, Dzibilchaltún, Chiche Itzá, Yaxuná
Klassinen ,kukoistus , "vanha valtakunta" 250–900
proto	100–250	monet kaupungit suurimmillaan	kivipatsaita	.
varhais	250–550	Teotihuacanin vaikutus Kaminaljuy	Maya-alue koko alangolla,	hallitsijasukuihin perustuva hallinto, valtiot
myöhäis	550–800	Corzumalhuapa	väestö huipussaan	Väestö kasvaa, Putunin mayat
päättyminen	800–900	linnoituksia	sotia, väestön romahdus	Putunin mayat
Jälkiklassinen, maya-tolteekki 900 – n. 1524 r
proto	900–987	.	.	.
varhais	987–1194	.	.	Mayapanin liitto
keski	1194–1441	.	.	Mayapanin johtoasema
myöhäis	1441–1524	.	.	Kaupunkivaltioita, espanjalaisvalloitus
jälki	1524–1697	.	.	Maya-alue taistelee espanjalaisia vastaan