Molly Brown
Wikipedia
Margaret Tobin "Molly" Brown eli The Unsinkable Molly Brown (Uppoamaton Molly Brown) (18. heinäkuuta 1867 - 26. lokakuuta 1932) oli Titanicin ensimmäisen luokan matkustaja. Hän oli yksi haaksirikon eloonjääneistä. Vastoin yleistä harhaluuloa Margaret Brownia ei kutsuttu nimellä Molly ennen hänen kuolemaansa.
[muokkaa] Biografia
Margaret Brown syntyi Hannibalissa, Missouriin osavaltiossa kuusilapsiseen irlantilaissiirtolaisperheeseen. 18-vuotiaana vuonna 1886 hän muutti Leadvilleen Coloradoon, missä hän tapasi ja meni naimisiin James Joseph (J.J.) Brownin kanssa. Naimisiinmenonsa jälkeen Brown osallistui naisten oikeuksia ajavaan liikkeeseen ja hänestä tuli yksi National American Women's Suffrage Associationin Coloradon osaston perustajajäsenistä. Hän myös työskenteli soppakeittiöissä avustamassa kaivostyöläisten perheitä.
Brownit rikastuivat, kun insinöörinä työskennellyt J.J. löysi huomattavan kulta- ja kupariesiintymän Little Jonny -kaivoksesta. Kaivosyhtiö Ibex palkitsi hänet tarjoamalla paikan yhtiön hallituksessa sekä 12 500 osakkeella.
Vuonna 1894 Brownit muuttivat Denveriin, missä perhe osallistui sosiaalisiin tilaisuuksiin. Margaret Brownista tuli Denver Woman's Clubin jäsen, ja hänen tehtäväkseen tuli parantaa naisten oikeuksia ja elämänlaatua opetuksen kautta. Vuonna 1901 Margaretista tuli yksi ensimmäisistä New Yorkin Carnegie Instituten naisopiskelijoista. Hän pyrki myös kongressiin vuosina 1909 sekä 1914. Hän myös työskenteli tuomari Ben Lindseyn kanssa ja auttoi perustamaan Yhdysvaltojen ensimmäisen nuorisotuomioistuimen, joka toimi alkuunpanevana tekijänä USA:n nykyisen nuoriso-oikeuden saralla.
Vuonna 1909 Margaret ja J.J.Brown erosivat, mutta pysyivät läheisinä aina J.J.:n kuolemaan saakka.
[muokkaa] RMS Titanicin eloonjäänyt
Margaret oli Euroopan kiertueella tyttärensä Helenin kanssa, kun hän kuuli että hänen ensimmäinen lapsenlapsensa Lawrence oli sairastunut. Hän varasi välittömästi matkan Yhdysvaltoihin ensimmäisellä mahdollisella aluksella, Titanicilla. Kun Titanic törmäsi jäävuoreen ja oli uppoamassa, Margaret auttoi useita muita pelastusveneisiin ennen kuin miehistö pakotti hänet itsensä veneeseen. Kun vene oli laskettu veteen, hän ja veneen muut naiset soutivat vuorotelleen ja pitivät yllä hyvää henkeä matruusi Robert Hichensin komennosta ja panikoinnista huolimatta.
Kun RMS Carpathia saapui uppoamispaikalle etsimään eloonjääneitä, Margaret auttoi pelastustehtävissä. Hänen kielitaitonsa osoittautui arvokkaaksi avuksi pelastuneiden luetteloita lähetettäväksi koottaessa, ja hän keräsi rahaa muiden rikkaiden matkustajien kanssa heikompiosaisten eloonjääneiden avuksi. Carpathian saapuessa New Yorkiin Margaret oli kerännyt jo lähes 10 000 dollaria.
Lehdistö ylisti hänen tyyntä käytöstään suuren katastrofin hetkellä ja julisti hänet yhdeksi haaksirikon sankareista. Pelastumistaan hän kiitteli vain Brownien hyväksi onneksi sanoen: "typical Brown luck... we're unsinkable" (tyypillistä Brownien onnea, me olemme uppoamattomia). Tästä hän sai lempinimekseen Unsinkable Mrs. Brown (Uppoamaton rouva Brown) joka seurasi häntä hänen loppuelämänsä ajan.
[muokkaa] Haaksirikon jälkeinen kuuluisuus
Margaret Brown valittiin Titanicin eloonjääneiden komitean johtajaksi, ja hän osallistui rahakeräystempauksiin Washington, D.C.:hin pystytettäväksi suunniteltua Titanicin uhrien muistomerkkiä varten. Hänen tarinansa haaksirikosta myös julkaistiin lehdissä.
Maineensa avulla hän saattoi edistää tärkeäksi kokemiansa asioita, kuten työläisten ja naisten oikeuksia, lasten opetusta ja lukutaidon kehittämistä, sekä historiallisesti arvokkaiden rakennusten ja asioiden tallentamista. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Ranskassa jälleenrakennustehtävissä etulinjan lähellä, ja auttoi haavoittuneiden sotilaiden hoidossa.
Hieman ennen kuolemaansa 1932 hänet palkittiin Ranskan hyväksi tekemistään töistä sekä "yleisestä hyvästä kansalaisuudesta", mukaan lukien Titanicin eloonjääneiden hyväksi tehtyjen hyvien töiden sekä muun aktiivisen kansalaistyön vuoksi.
Margaret Brown menehtyi aivokasvaimeen 26. lokakuuta 1932.
Meredith Willsonin säveltämä ja sanoittama ja Richard Morrisin käsikirjoittama broadway-musikaali The Unsinkable Molly Brown vuodelta 1960 ja siitä 1964 tehty elokuva, perustuivat sanomalehdissä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistuihin fiktiivisiin kertomuksiin Margaretin elämästä. Vasta tässä vaiheessa hänen lempinimensä vaihtui Uppoamattomaksi Molly Browniksi.
Vuoden 1997 menestyselokuvassa Titanic Margaret Brownia esitti Kathy Bates.
