Molybdeeni
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Molybdeeni | ||||
| Tunnus | Mo | ||||
| Järjestysluku | 42 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 6, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 10,28×103 kg/m3 | ||||
| Väri | Hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1782, Hjelm | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 95,94 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 145 (190) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 145 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d5 5s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 13, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +III, +IV, +VI | ||||
| Kiderakenne | Tilakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2896 K (2623 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 4885 K (4612 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 6830 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 253 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 5400 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,8 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,251 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 138 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Molybdeeni (lat. 'molybdenum') on alkuaine. Sen järjestysluku on 42 ja kemiallinen merkki Mo.
Molybdeeni on hopeanvalkoinen metalli. Puhtaan molybdeenin sulamispiste 2623 °C on yksi korkeimpia puhtaiden metallien sulamispisteitä. Hjelm valmisti sitä epäpuhtaana 1782, mutta vasta Scheele tunnisti sen uudeksi alkuaineeksi 1778.
Molybdeenia voidaan pieninä määrinä käyttää teräksen kovettamiseen. Japanilaiset soturit kovettivat sen avulla miekkoja 1300-luvulla. Britit taas käyttivät molybdeeniterästä panssarivaunuissa ensimmäisessä maailmansodassa.
[muokkaa] Molybdeeni kasviravinteena
Molybdeeni on tärkeä kasviravinne. Sitä on myös noin 20 entsyymissä. Levät pääsevät sen avulla eroon rikistä. Kasveille molybdeeni on välttämätön typpianeenvaihdunnassa. Se on osallinen nitraatin pelkistyksessä. Kasvit tarvitsevat sitä hyvin vähän, ja kalkituksen avulla korkeana pidetty pH turvaa sen saannin. Myös typensitojabakteeri tarvitsevat molybdeeniä. Sen saanti on tärkeää palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle.
[muokkaa] Molybdeeni ja ihmisen terveys
Molybdeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä. Suurina määrinä se voi aiheuttaa kuolettavia epämuodostumia. Eniten kärsivät luut, iho, maksa ja munuaiset.
Liika typpi poistuu ihmisen elimistöstä molybdeenin avulla virtsahappona. Molybdeenin avulla maksaan varastoitunut rauta lähtee liikkeelle ja kudokset saavat happea. Molybdeeni vaikuttaa kuparin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan. Sen avulla poistuu maksaan kertynyttä kupariylimäärää.
Molybdeeni alentaa kolestroli-,trilyseridi- ja fosfolipiditasoja. Hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tarvitaan molybdeenia, samoin alkoholin palamisessa maksassa. Molybdeenia tarvitaan sulfiittien muuttamiseen elimistössä sulfaateiksi, ja siksi sillä voi olla vaikutusta sulfiittiyliherkkyydestä johtuvan astman hoidossa.
Hammaskiilteessä on paljon molybdeenia, joka voi tehostaa fluorin hyväksikäyttöä hampaitten suojana. Molybdeeni nostaa elimistön emäksisyyttä, ja ainakin teoriassa siitä voi olla hyötyä syövän, virusten ja loisten hoidossa. Molybdeeni pystyy poistamaan syöpää aiheuttavia kemikaaleja, mikä on päätelty siitä, että alueilla, joilla maaperässä on vähän molybdeenia, pohjukaissuolisyöpää on todettu lähes kolmanneksen enemmän. Molybdeeni voi helpottaa unen saantia. Sen on todettu tehostavan elimistön antioksidanttimolekyylien aktiivisuutta.
[muokkaa] Lähteet
- Ihmisen ravitsemuksen lähteenä käytetty muun muassa sivustoa [1], jossa kirjallisuusviitteet. Lisäksi kasvien osalta lähde on Farmit.net
