Myrskylä Suomen sodassa
Wikipedia
Myrskylä joutui Suomen sotaan jo alkuvaiheessa, koska Liljendal oli lähellä Hattujen sodan tuloksena muodostunutta rajaa. Venäläiset hyökkäsivät kenraaliluutnantti Pjotr Ivanovitš Bagrationin komennossa Kuusankoskelle nykyään kuuluvasta Iitin Keltistä (21. divisioona), Kuusankoskelta, Elimäen Anjalasta sekä Aleksei Ivanovitš Gortšarovin komennossa Ruotsinpyhtään Ahvenkoskelta (17. divisioona). Bagrationin 21. divisioonalla oli noin neljä pataljoonaa kussakin kolmesta läpimenokohdasta rajanylityksen alkaessa.
Ruotsalaisten joukkojen viivyttäessä eteneviä venäläisiä joutui Myrskylän Muttila tapahtumien kohteeksi 1808. Eversti Carl Johan Adlercreutzin komentama 2. prikaati joutui kosketukseen venäläisten kanssa Koskenkylässä, Kuusankoskella ja Orimattilassa.
Eversti August Fredrik Palmfeltin komentamaan 1. prikaatiin kuuluva, everstiluutnantti Carl Johan Stjernvallin komentama Porin rykmentin saapui Myrskylään 22.2.1808. Seuraavana päivänä hän ja ensimmäisen pataljoonan komentaja majuri Eek lähtivät Koskenkylään, koska venäläisten kuultiin olevan jo Liljendalissa. Kapteeni Bremenin komppanian käskettiin siirtyä etuvartioon Liljendalin tien varrelle Muttilaan, minne hyökkäsi Nikolai Aleksejevitš Tutškovin komentama 3. divisioona Hardomin suunnasta.
24. helmikuuta hyökkäsi ruhtinas Aleksei Ivanovitš Gortšarovin komentama 17. divisioona Muttilassa ja Artjärvellä Pjotr Ivanovitš Bagrationin komentama 21. divisioona. Porin rykmentti ja Uudenmaan rykmentin neljä eskadroonaa vastustivat hyökkäystä menestyksellä, mutta sivustojensa saarrostusvaaran vuoksi vetäytyivät.
26. helmikuuta hyökkäsivät venäläiset jo pohjoisessa Orimattilassa, mutta yöhön venyneessä taistelussa Orimattilan Käkelään sijoittuneet Porin rykmentin pääosat torjuivat hyökkäyksen. Koskenkylässä Hans Henrik Gripenberg ja Georg Carl von Döbeln Uudenmaan rykmentin rakuunapataljoonan kanssa puolustautui menestyksellä, mutta he joutuivat vetäytymään etelään Porvooseen.
Tuloksena venäläisten menestyksestä jotkut talonpojat ehtivät jo 23. lokakuuta 1808 vaadittaessa vannomaan uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. Kuitenkin jo marraskuussa 1808 palasivat ruotsalaiset Uudenmaan rykmentin rakuunat palasivat majoitutettaviksi Myrskylään. Kapteeni Sturmer siirtyi Myrskylään joulukuussa porvoolaisten ansioista hopeapokaalilla palkitsemana.
Adlercreutz pyrki tehokkaaseen vastarintaan, mutta lopulta ruotsalaisten joukkojen oli vetäydyttävä pohjoiseen. Suomenlinnan antautumisen jälkeen, minkä ennakkoehtona oli ollut tieto siitä, ettei Ruotsista varmasti ole tulossa apujoukkoja Suomeen voimatekijöiden muuttuminen venäläisten eduksi Etelä-Suomessa vahvistui, mikä demoralisoi puolustajia.
Pernajan taistelun ja Myrskylässä Muttilan sodaksi kutsuttujen tapahtumien muistoksi Uudenmaan prikaati pystytty 4. syyskuuta 1965 luonnonkivisen muistomerkin Pernajan, Liljendalin ja Myrskylän taisteluissa kaatuneille.
