Elimäki
Wikipedia
| Elimäen kunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.elimaki.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta | ||||
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
| Perustamisvuosi | – | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
391,7 km² 383,0 km² 8,7 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
8 335 (28.2.2007) 21,76 as/km² |
||||
| Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
| Kunnallisvero | 19,00 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Ismo Korhonen (vs. 6.3.2006-) | ||||
| Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
||||
Elimäki (ruots. Elimä) on maaseutumainen kunta Kymenlaakson maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Sen väkiluku on reilut 8 300 henkeä. Asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asuu taajama-alueella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.[1] Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle.
[muokkaa] Vaakuna
Vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot ja valjaat ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelystä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustav von Numers.[2]
[muokkaa] Nähtävyydet ja tapahtumat
- Arboretum Mustila
- Moision Kartano
- Korian Pioneeripuisto
- Puinen ristikirkko
- Korian silta
- Koria-Roll, rockfestivaali
- Kotiseutumuseo
- Koulumuseo
- pestoo markkinat
[muokkaa] Kylät
Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaraoja (Naara), Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Anjalankoski - Elimäki - Hamina - Iitti - Jaala - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Miehikkälä - Pyhtää - Valkeala - Virolahti
Entiset kunnat
Anjala - Haapasaari - Karhula - Kymi - Sippola - Vehkalahti
Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askola - Elimäki - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Jaala - Janakkala - Jokioinen - Joutseno - Järvenpää - Kalvola - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Kärkölä - Lahti - Lammi - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pohja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Rautjärvi - Renko - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tammisaari - Tuulos - Tuusula - Valkeala - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä
