Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Suomen sota – Wikipedia

Suomen sota

Wikipedia

Suomen sota
Johan August Sandels
Johan August Sandels
Päivämäärä: helmikuu 1808 – syyskuu 1809
Paikka: Suomi ja Länsi-Pohja
Casus belli: Ruotsin pakottaminen mannermaansulkemukseen Tilsitin sopimuksen mukaisesti
Lopputulos: Venäjän voitto, Ruotsin tappio
Vaikutukset: Suomi siirtyi Venäjän valtaan ja hallinto järjestettiin autonomian pohjalle.
Taistelijat
Venäjä
Ranska
Tanska-Norja
Ruotsi
Komentajat
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden Wilhelm Mauritz Klingspor
Carl Johan Adlercreutz
Georg Carl von Döbeln
Vahvuudet
~24 000 sotilasta sodan alussa, lopussa yli 50 000 sotilasta ~13 000 suomalaista sotilasta, ~8 000 ruotsalaista sotilasta
Tappiot
Ainakin 5 500 Ainakin 2 400

Suomen sota käytiin 18081809 Venäjän ja Ruotsin välillä. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha. Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.

Sodan seurauksena Suomi siirtyi Venäjän valtaan ja hallinto järjestettiin autonomian pohjalle. Venäjän keisarista tuli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan suuriruhtinas.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Sodan syitä

Voitettuaan Preussin, Saksin ja Venäjän muodostaman neljännen koalition 1807 Napoleon sopi Tilsitin sopimuksessa 7. heinäkuuta 1807 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa Ruotsin Kustaa IV Aadolfin pakottamisesta Britannian vastaiseen mannermaasulkemukseen.

Ruotsi oli menettänyt Pommerin ja joutunut joukkoineen Rügenin saarelle syyskuussa 1807 ranskalaisten kanssa solmittujen aselepoehtojen mukaisesti. Ruotsi oli pyytänyt Britannialta tukea kahta miljoonaa puntaa, mutta sai 1,2 miljoonaa puntaa sekä lisäksi amiraali Hyde Parkerin komentaman laivasto-osaston Göteborgin edustalle. Sopimus Britannian apumaksuista Ruotsille allekirjoitettiin helmikuussa 1808. Tanska kuului mannermaasulkemukseen liittyneisiin Ranskan liittolaisiin, mutta se ei halunnut kantaa päävastuuta Ruotsin pakottamisesta mannermaasulkemukseen omin sotilaallisin toiminsa, vaan piti parempana, että Venäjä aloittaa talvihyökkäyksellä Ruotsin vastaiset toimet.

Ruotsin kieltäytyminen liittoutumasta Britanniaa vastaan johtui pitkälti kuninkaan voimakkaasta vihasta Napoleonia vastaan ja epärealistisesta uskomuksesta Ruotsin kykyyn taistella suurvaltoja vastaan Britannian laivaston tuella. Britannia oli lisäksi Ruotsin tärkeä kauppakumppani. Ruotsi vei Englantiin laivanrakennuksessa tarvittavia materiaaleja, kuten puuta ja tervaa.

Lokakuun lopussa 1807 Aleksanteri I ehdotti Ruotsille liittoa, millä Itämeri julistettaisiin (Britannialta) suljetuksi mereksi. Ruotsi ei suostunut ehdotukseen. Marraskuun lopussa 1807 julisti Venäjä sodan Britannialle ja uudisti vaatimuksensa Ruotsille yhteistoimiin Itämeren sulkemiseksi briteiltä. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ei vastannut heti, koska britit olivat purjehtineet pois Juutinraumalta Själlannin antautumissopimuksen mukaisesti Tanskan laivasto mukanaan. Näin ollen brittilaivasto ei enää ollut läsnä Etelä-Ruotsin suojana niin kuin vielä syksyllä 1807. Harkinta-ajan jälkeen 21. tammikuuta 1808 Ruotsi antoi jälleen Venäjälle kielteisen vastauksen, minkä jälkeen Venäjä ryhtyi laatimaan uhkavaatimusta Ruotsille.

Samaan aikaan, kun Venäjä valmistautui sotaan Ruotsia vastaan, valmistautui ranskalainen marsalkka Jean-Baptiste Bernadotte hyökkäämään Skåneen Tanskan poikki. Mikäli Ruotsi lähettäisi joukkojaan Suomeen torjumaan Venäjän hyökkäystä, ei tanskalais-ranskalaisten joukkojen hyökkäys Etelä-Ruotsiin olisi vaikeaa. Bernadotten liikkeelle lähtö Hampurista sai Venäjän uskomaan, ettei Ruotsilla ole myöhemminkään mahdollisuutta toimittaa vahvistuksia Suomeen Venäjän hyökkäystä vastaan.

Venäjä oli nimittänyt pohjoista rintamaa varten kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin ylipäälliköksi joulukuussa 1807. Hänelle oli luvattu myös kenraalikuvernöörin paikka Suomen tultua valloitetuksi. Hän sai neuvonantajakseen Göran Magnus Sprengtportenin ja siviilikanslian päälliköksi Sprengtportenin tapaan Anjalan liittoon osallistuneen ja Venäjän ulkoasiainkollegion virkamieheksi nimitetyn kapteeni Gustav Wilhelm Ladaun sekä Viipurin alueen kuvernöörin Nikolai Jeminin.

Ruotsin armeija oli lähes 20 rauhanvuoden jälkeen ilman merkittävää sotakokemusta, puolustus köyhtyvässä Ruotsissa oli laiminlyöty ja upseerien keskuudessa vallitsi laaja epäusko Ruotsin kykyyn puolustautua Venäjää vastaan. Puolustusajattelua leimasi Kustaan sodan kokemukset 17881790, missä Kustaa III oli yrittänyt Venäjän ja Turkin välistä sotaa hyväksikäyttäen saada takaisin Ruotsille hattujen sodan 17411743 ja suuren Pohjan sodan 17001721 aikaisia tappioita hyökkäämällä Venäjälle, sekä linnoitusajattelu.

[muokkaa] Sprengtportenin hyökkäyssuunnitelma

Suomen riittämätön aluepuolustus perustui ajatukseen, että Ruotsista voitaisiin tuoda tarvittaessa riittävästi joukkoja avuksi meritse. Georg Magnus Sprengtportenin laatiman hyökkäyssuunnitelman mukaan Suomeen tulisi hyökätä Kymenlaaksosta kolmena osastona. Eteläinen ja voimakkain osasto hyökkäisi etelästä rannikkoa ja tietä pitkin kohti Helsinkiä ja Suomenlinnaa ottaen tukikohdan haltuunsa ja alkaen edetä kohti Turkua. Keskimmäinen osasto hyökkäisi Kymenlaaksosta Itä-Uudellemaalle ja jatkaisi pitkin Hämettä länteen Hämeenlinnaan ja lopulta Turkuun. Kolmas osasto hyökkäisi Kymenlaaksosta Etelä-Savon kautta Pohjois-Savoon ja Pohjanmaalle katkaisten Etelä- ja Keski-Suomen maayhteydet Ruotsiin Torniosta.

[muokkaa] Sodan vaiheet

[muokkaa] Välien kiristyminen

Ruotsin ja Venäjän välien kiristymisen vuoksi Suomen ylipäällikkö, kenraaliluutnantti Wilhelm Mauritz Klingspor oli käsketty Ruotsiin neuvotteluun salaisen sota-asiain valmistelukunnan puheenjohtajaksi. Valmistelukunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti Suomi ei saisi apua Ruotsista ja Ruotsin armeijan Suomessa oli selvittävä omillaan. Venäläisten menestyessä oli joukkojen ahtauduttava Suomenlinnan (silloin Sveaborg) ja Svartholman linnoituksiin sekä muiden olisi vetäydyttävä Pohjanmaalle odottamaan meren sulamista ja vahvistuksia Ruotsista.

Suomen ylipäällikön sijainen, kenraaliluutnantti Carl Nathanael af Klercker sen sijaan valmistautui puolustukseen jo rajalta ja antoi 1. helmikuuta 1808 liikekannallepanokäskyn. 6. helmikuuta 1808 Suomen ylipäällikkö ja kenraaliluutnantti Wilhelm Mauritz Klingspor lähti paluumatkalle Suomeen Tornion kautta. Hän otti ylipäällikkyytensä takaisin 1. maaliskuuta 1808 ja salaisen sota-asiain valmistelukunnan päätösten mukaisesti ei varsinaiseen vastarintaan ryhdytty, vaan suunnitelman mukainen peräytyminen Pohjanmaalle alkoi.

Venäjä jätti 17. helmikuuta 1808 Ruotsille uhkavaatimuksen, missä todettiin, ettei Ruotsi ollut suostunut liittoon, vaan vaatinut ranskalaisia joukkoja poistettaviksi Itämeren rannikoilta sekä mannermaasulkemukseen liitettyjen Saksan satamien avaamista Britannian kanssa käytävälle kaupalle. Ruotsin Britannian kanssa vaalimien neuvotteluyhteyksien vuoksi Venäjä totesi, ettei se voi katsoa Ruotsia puolueettomaksi valtioksi Britannian kanssa käytävän sodan osalta, vaan Venäjän oli ryhdyttävä toimiin etunsa turvaamiseksi.

[muokkaa] Ryhmitykset sodan alussa

Sprengtportenin suunnitelman mukaisesti venäläiset joukot olivat jakautuneet kolmeen osastoon. Pohjoista Heinolaan ja sieltä Etelä- ja Pohjois-Savon kautta Pohjanmaalle Suomen manneryhteydet Ruotsiin Torniossa katkaisevaksi tarkoitettua 5. divisioonaa komensi kenraaliluutnantti Nikolai Tutškov. Keskimmäistä Salpausselkää pitkin Hämeenlinnaan ja lopulta Turkuun hyökkääväksi tarkoitettua 21. divisioonaa komensi Pjotr Ivanovitš Bagration. Eteläistä rannikkoa sekä rantatietä pitkin Suomenlinnaan ja Helsinkiin sekä sittemmin Turkuun eteneväksi tarkoitettua 17. divisioonaa Aleksei Ivanovitš Gortšarov.

Sodan syttyessä Suomen ruotujakoarmeijassa oli jalkaväkeä 13 000 miestä josta täydennysväkeä (reserviä) 4050 miestä. Näiden lisäksi oli ruotuväkijärestelmän ulkopuolisia, värvättyjä joukkoja yhteensä 6400 miestä. Täydennykseksi sodan aikana muodostettiin muutama pienempi joukko-osasto vapaaehtoisista ja lisäväenotosta, joukossa Viaporissa antautuneita ja kotiin päästettyjä sotilaita. Ruotsi pelkäsi hyökkäystä Tanskan suunnasta ja täten emämaasta saatiin tänne ainoastaan joitakin vähäisiä ruotsalaisia osastoja. Pohjois-Karjala oli miltei kokonaan vain ns. talonpoikaisjoukkojen hoidossa, mutta nämä suoriutuivat tehtävässään erinomaisesti viivyttäen vihollista useita kuukausia vajavaisella aseistuksellaan.

Sodan alkuvaiheessa Ruotsilla oli Suomessa kolme prikaatia. Eversti August Fredrik Palmfeltin komentama 1. prikaati, joka oli sijoitettuna Loviisan seudulle ja vahvuudeltaan oli noin 3 000 sotilasta, eversti Carl Johan Adlercreutzin komentama 2. prikaati, joka oli sijoitettuna nykyiselle Lahden seudulle ja oli vahvuudeltaan noin 4000 sotilasta sekä eversti Johan Adam Cronstedtin komentama 3. prikaati, joka oli sijoitettuna Savoon ja vahvuudeltaan 3 800 sotilasta. Venäläisten hyökätessä ainoastaan 3. prikaati Savossa oli täysivahvuisena liikekannallepantuna.

[muokkaa] Venäjän hyökkäys

Venäjä hyökkäsi Ruotsiin 21. helmikuuta 1808. Talvi ei ollut otollinen hyökkäysaika huollon vaikeuksien vuoksi, mutta se tarjosi Venäjälle strategisen edun poistaen Ruotsin puolustusajattelun perustan: Ruotsista meritse tuotavien apujoukkojen kuljettamisen mahdollisuuden, koska meri oli jäässä. Liikekannallepanon etenemisen mukaan joukkoja keskitettiin ja viivytettiin eteneviä venäläisiä. Ylipäällikön sijaisen ajatuksena oli ryhtyä taisteluun Hämeenlinnan tasalta, mikä kuitenkin ylipäällikön mielestä olisi voinut osoittautua riskialttiiksi sivustojen saarrostusvaaran vuoksi, minkä vuoksi hän johti armeijansa vetäytymään Pohjois-Pohjanmaalle kohti Oulua.

Savossa ollut kolmas prikaati ehti Ouluun jo 29.3. Pieksämäen, Kuopion, Iisalmen kautta, mikä puolestaan vaaransi hitaammin vetäytyneiden Keski- ja Länsi-Suomessa olleiden prikaatien sivustat pakottaen myös armeijan pääosat nopeuttamaan vetäytymistään Pohjanmaalle.

pääartikkeli Kalmanlahden taistelu

Hyökkäävät venäläiset joukot toimivat aikaisempiin sotiin verrattuna varsin asiallisesti. Ryöstöt ja raakuudet olivat harvinaisia, ja yleinen järjestys säilyi melko hyvänä. Tätä auttoi se, että virkamiehet jäivät virkapaikoilleen hoitamaan tehtäviään.

Maalis-huhtikuussa Ruotsin joukkoja järjestettiin uudelleen ja perustettiin uusi 3. prikaati, jonka komentajaksi tuli eversti Hans Henrik Gripenberg. Eversti Johan Adam Cronstedtin komentamasta silloisesta 3. prikaatista tuli 4. prikaati. Perustettiin myös 5. prikaati, jonka komentajaksi tuli eversti Johan August Sandels.

Toukokuun 1808 alussa Viaporin piiritetty linnoitus antautui venäläisille juuri Suomenlahden vapautuessa jäistä. Syitä linnoituksen antautumiseen on pohdittu laajasti, ja Viaporin komentajaa Johan Cronstedtia on usein epäilty maanpetturuudesta. Varmaa on, että linnoituksen antautuminen romutti Ruotsin taistelusuunnitelman. Rauhanaikaisissa suunnitelmissa oli suunniteltu, että Viaporin linnoitus ottaisi vastaan Ruotsista saapuvat apujoukot, jotka linnoituksessa talvehtineen rannikkolaivaston tukemana olisivat sitten edenneet Suomenlahden rantaa pitkin katkaisemaan vihollisen huoltotiet. Nyt Ruotsista lähetetyt apujoukot tekivät ainoastaan muutamia lähinnä huvittavaksi jääneitä maihinnousuyrityksiä Pohjanlahden rannikolle ja Ahvenanmaalle joutumatta kertaakaan merkittäviin taisteluihin. Viaporissa antautuneet sotilaat riisuttiin aseista ja heiltä otettiin kunniasana, jonka mukaan he eivät osallistuisi taisteluihin venäläisiä vastaan. Tästä huolimatta osa Viaporin miehistöstä etsiytyi pääarmeijaan tai Hämeessä vaikuttaneisiin talonpoikaisjoukkoihin.

[muokkaa] Kesäsota ja sodan päätös

Samaan aikaan, kun Viapori antautui, eversti Sandelsin johtamat joukot etenivät Savon maantietä pitkin kohti etelää. Ne valtasivat takaisin Kuopion 12. toukokuuta, mutta joutuivat luovuttamaan tämän melko pian. Sandels ei saanut apujoukkoja, ja kesän lopussa hänen oli pakko perääntyä välttääkseen saarrostusta. Pohjanmaalla sota eteni huonommin. Kesän alkuvaiheessa saavutettiin Adlercreutzin johdolla pienehköjä voittoja, joista Alavuden taistelu oli merkittävin. Venäjän armeijan päävoimat löivät kuitenkin alivoimaiset ruotsalaiset joukot Karstulassa, Salmissa ja Oravaisissa heinäkuun aikana. Tämän jälkeen Adlercreutzin oli pakko perääntyä kohti Torniota. Samalla myös Sandelsin joukot vedettiin pois Savosta.

19. marraskuuta 1808 solmittiin aselepo, jossa ruotsin armeija määrättiin vetäytymään Kaakamojoen taa. Ruotsin armeija poistui koko silloisesta Suomesta Kemijoen taa vuoden loppuun mennessä. Ruotsalaiset joukko-osastot siirrettiin talvileiriin etelään. Sen sijaan maattomiksi jääneet suomalaiset joukot jäivät talvehtimaan Tornioon, jossa sairaudet ja nälkä tappoivat 1 800 miestä. Maaliskuussa 1809 venäläiset joukot valtasivat Tornion ja miehittivät lyhyeksi aikaa Uumajan. Toukokuussa joukot jatkoivat marssiaan etelään, ja venäläiset valtasivat Uumajan uudelleen kesäkuussa 1809. Elokuussa 1809 venäläiset estivät Länsi-Pohjassa ruotsalaisen maihinnousun, minkä jälkeen Ruotsi oli valmis rauhaan. Suomen sota päättyi 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhaan. Ruotsi menetti kaikki itäiset maakuntansa ja Ahvenanmaan. Raja vedettiin Tornionjokeen.

Venäjä oli jo vuoden 1808 aikana julistanut Suomen pysyvästi osaksi itseään. Keisari Aleksanteri I kutsui valloitetun alueen asioita järjestämään Porvoon maapäivät, jotka alkoivat 28. maaliskuuta 1809, samana päivänä kuin Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta.

[muokkaa] Suomen sodan vaiheita

[muokkaa] Komentajia

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu