Nato Response Force

Wikipedia

Nato Response Force (NRF) on 2003 NATO-maissa perustettu joukko, jonka tarkoituksena on kyetä lähtemään toiminta-alueelle viidessä päivässä ja kyetä toimimaan 30 päivää omillaan ilman lisähuoltoa. NRF on osa neljästä muusta toimenpidekokonaisuudesta, minkä tarkoituksena on parantaa Naton toimintakykyä. Muut kolme toimenpidekokonaisuutta ovat Prahan kokouksen toimintakykysitoumukset (the Prague Capabilities Commitment), Naton johtosuhteiden virtaviivaistaminen sekä strategisen esikunnan luominen Norfolkiin Virginiaan muotoilemaan liittolaisten asevoimien muutosta.

Joukko on NATO:n ensimmäinen, joka yhdistää ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat sekä erikoisjoukot saman komennon alaisuuteen.

Joukossa on tällä hetkellä 17 000 henkilöä ja sen tultua täyteen vahvuuteensa lokakuussa 2006 toimintakykyiseksi 25 000. Joukon jäsenet palvelevat puoli vuotta, minkä jälkeen rotaatiossa tulevat seuraavat. Joukko sisältää tällöin prikaatin kokoisen maavoiman, kyvyn pakottavaan maihinnousuun tai maahanlaskuun, meritaisteluosaston, millä on lentotukialusyksikkö, amfibio-osasto ja pinta-alusosasto sekä ilmavoimaa, joka kykenee 200 taistelulentoon päivässä.

Joukkoa voidaan käyttää NATO:n 5. artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen tai NATO:n 5. artiklasta riippumattomiin tehtäviin, kuten evakuointeihin, katastrofien jälkihoitoon, humanitaarisissa kriiseissä ja terrorismin vastaisissa operaatioissa.

Sitä voidaan käyttää myös sotilaallisen voiman näytön välineenä diplomatian tehostamiseksi.

Joukolla voidaan edistää NATO:n ja tarvittaessa myös Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä.

Sisällysluettelo

1 Joukkoja lähettävät maat
2 Kalusto - Prahan toimintakykysitoumukset
3 NRF-operaatioita
4 NATO:n liittoutumattomat rauhankumppanit
5 Lähteitä
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Joukkoja lähettävät maat

Joukon suurimpia tukijoita ovat Espanja, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia sekä Turkki.

Espanja sitoo joukkoon 2 200 henkilöä, laivoja, lentokoneita ja helikoptereita. Ranska 1 700 henkilöä, Saksa 1 100 henkilöä, Yhdysvallat 300 henkilöä, laivoja ja lentokoneita. Johto kuuluu briteille ja maavoimien komentajuus turkkilaisille.

[muokkaa] Kalusto - Prahan toimintakykysitoumukset

Tarvittava kalusto liittyy Prahan kokouksen toimintakykysitoumuksiin (edellä), mitkä sisältävät Naton pääsihteeri George Robertsonin mukaan seuraavia toimintakyvyn vajavaisuuksia poistavia toimenpiteitä:

Yhdysvaltain ilmavoimien 446. laivueen C-17 Globemaster III Alankomaissa 9.5.2000.

Saksa sitoutuu vuokraamaan C-17 -kuljetuskoneita tilapäisesti ja johtamaan yhteenliittymää, mikä muodostaa poolin ilmakuljetusvoimavaroille ja ilmakuljetuskyvyn ylläpitämiselle.

Alankomaat, Kanada, Ranska, Italia ja Turkki sitoutuvat erikseen hankkimaan lennokkeja (UAV - Unmanned Aerial Vehicles)

Ohjattavia ammuksia (Precision-Guided Munitions) hankkivat Belgia ja Norja poolina, Alankomaat ja Espanja hankkivat ammuksia vaimentamaan vihollisen ilmapuolustuksen (SEAD - suppression of enemy air defences)

Saksa ja Norja sitoutuvat parantamaan miinanraivauskykyä.

Tanska ja Norja muodostavat tukevat ilmatankkausta ja Espanja johtaa yhteenliittymää, mikä tarjoaa halukkaille jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua ilmatankkauspooliin.

Suojeluvarustuksen ydinaseiden, biologisten aseiden sekä kemiallisten aseiden (NBC) tunnistamiseen ja niiltä puolustautumiseen järjestävät Puola ja Unkari.

[muokkaa] NRF-operaatioita

NRF on osallistunut Ateenan olympiakisojen suojaamiseen 2004 ja Afganistanin presidentinvaalien tukemiseen syyskuussa 2004.

Puolustusministeriön osastopäällikkö Pauli Järvenpään mukaan NATO aikoo ottaa NRF:ään mukaan Euroopan unionin taistelujoukkoihin osallistuvat maat, vaikka ne eivät olisikaan NATO:n jäseniä.

[muokkaa] NATO:n liittoutumattomat rauhankumppanit

Euroopan unionin taistelujoukkoihin osallistuvat maat voinevat tulevaisuudessa integroitua myös Nato Responce Forceen. Keskustelua käydään mm. Ruotsissa. [1]