Nauhakeraaminen kulttuuri

Wikipedia

Nauhakeraaminen kulttuuri (Tonavan kulttuuri, saksaksi Bandkeramik, englantilainen lyhenne LBK) oli varhainen maanviljelyä ja karjanhoitoa elannokseen harjoittava itäisen Keski-Euroopan kulttuuri joka sai alkunsa Tonavan keskijuoksun tienoilla ehkä Böömin-Määrin-Unkarin seuduilla noin 5600–4750 eaa. Nauhakeraamiset ihmiset asuivat suurissa ns. pitkätaloissa, joissa karja ja monta perhettä asuin saman katon alla. Näistä suurista taloista koostui kyliä. Kulttuurin merkitys oli siinä että se levitti maanviljelyä Balkanilta keski-Eurooppaan. Kulttuuri alkoi levitä Itä-Euroopasta Unkarin seuduilta noin 5500 eaa. pohjoiseen ja länteen saapuen Reinille ja Etelä-Puolaan 5300 eaa. Ehkä oin 360 vuodessa nauhakeraaminen kulttuuri oli levinnyt noin 4 km:n vuosivauhtia Unkarista Belgiaan asti vuoteen 5000 eaa. mennessä.^[1][2] Aikaisemmin uskottiin nauhakeraamisen maanviljelyn olleen kaskiviljelyä, nykyään sen pikemminkin perustuneen ravinnerikkaisiin lössimaihin.^[3]

Yleensä nauhakeraamiset kylät olivat linnoittamattomia, joitain linnoitettuja on löydetty. Noin 5000 eaa. alkuvaiheen nauhakeraaminen kulttuuri jakautui paikallisiin perinteisin, mm. Lengyelin kulttuuriksi. Nauhakeraamista vaihetta seurasi 4500 eaa. samankaltainen maalatun keramiikan aalto, jossa oli itäisiä vaikutteita.

Sisällysluettelo 1 Nauhakeraamisen kulttuurin synty 2 Nauhakeraaminen kulttuuri 3 Nauhakeraamisia löytöpaikkoja 4 Läntinen nauhakeramiikka 4.1 Stichbandkeramik 5 Itäinen nauhakeramiikka 6 Itäinen Dnjestr - Bug-kulttuuri 7 Nauhakeraamisen kulttuurin vaiheita 8 Nauhakeraamisen kulttuurin seuraajia 9 Katso myös 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Nauhakeraamisen kulttuurin synty

Nauhakeraaminen kulttuuri syntyi luultavasti noin 5600-5500 eaa. Starčevo-Körösin kulttuurista ja/tai Vinčan kulttuurista. ^[4] Tämä kulttuuri oli saapunut Kaakkois-Unkariin jo 6100-6000 eaa. Jotkut lähteet väittävät että ensimmäinen nauhakeramiikka olisi ollut Serbiassa Starcevon alueella (jossain belgradin lähistöllä). Monien tutkijoiden mielestä nauhakeramiikka syntyi Tiszajoella. Nauhakeraamsien perinteen syntyyn ja/tai leviämiseen on saattanut liittyä neoliittisen tulokaväestön sekoittuminen paikalliseen mesoliittiseen metsästäjä-keräilijäväestöön. Geenitutkimusten mukaan nauhakeraaminen perinne jätti vain pienen jäljen Euroopan geeniperintöön. Tällöin suurin osa nauhakeraamisisesta väestöstä olis ollut alkujaan paikallisia ihmisä, ei Balkanilta tunlleita muuttajia.

Ensimmäinen täysin kehittynyt nauhakeramiikka löydetään Länsi-Unkarista, Itävallasta ja Saksasta 5750 - 5500 kalenterivuotta eaa. Väitetään ensimmäisen nauhakeramiikan esiintyneen Unkarissa 5700 eaa.

Itäiseen Unkariin kehittyi nuhkeramiilan kanssa kilpaileva AVK ehkä Körös-Szatmarin ryhmästä noin 5300 kalenterivuotta sitten.

Itävallasta hieman Wienistä etelään Brunn am Gebirgessä on löydetty ajalta 5550-5200 eaa. asteittainen siirtymä Starcevon kulttuurista Vincan kulttuuriin.

Nauhakeramiilan syntyalueille näyttävät kartalta katsoen ulottuvan Starcevon ja Körösin haarat.

Idässä haudattiin vainajia lattian alle 4000 eaa., mutta lännessä ilmestyivät hautausmaat 5000 eaa. hautausmaissa oli sekä polttohautausta että ruumishautausta.

Nauhakeramiikka oli vielä 4100 eaa. Belgiassa.

Voisi suomentaa saksasta kommentoidun tekstin

[muokkaa] Nauhakeraaminen kulttuuri

Nauhakeraaminen kulttuuri oli melko yhtenäinen Unkarista Alankomaihin ja se synnytti kiinteän asutuksen Keski-Eurooppaan 15 sukupolvessa.

Kotieläiminä oli koiria, lehmiä, sikoja ja vuohia sekä lampaita. Lössipitoisilla jokien tulvatasangoilla emmervehnää, yksijyvävehnää, hernettä, linssiä. Ohra ja ruis olivat harvinaisia. Hamppu ja pellava olivat tuttuja. Tonavan seuduilla Bylanyssa asuttiin pitkissä taloissa (hellitaloissa), jotka olivat monen perheen yhteisasuntoja, esim 45 m pitkiä ja 5,5-7 m leveitä. Talojen pituus vaihteli. Niissä saattoi asua jopa 5 perhettä. Kylissä saattoi olla 5-8 taloa, 20 metrin pääsä toisistaan. Kylän ala oli 300-1250 eekkeriä. Kylätiheys oli 1 kylä 20-32 km2 alalla, eli kylää ympäröi noin 5 km säteinen maankäyttöalue. Kulttuuri levisi vauhdilla 4 kilometriä vuodessa. Haudoissa oli ruumishautaus tavallisin, polttohautaus yleistyi ajan mukana. Vain noin kolmasosassa haudoista oli hautalahjoja. Bylanyn lähellä oli kaksi "rondelia", eli ympyräkaivantoa. Ympyräkaivannot ilmestyivät myös Saksaan Langweileriin jjoskus sen 5300-4900 eaa. kestänene historian viimeisessä vaiheessa. Langweilerissä oli alussa vain pitkätaloje, mutta keskisessä ja myöhemmässä vaiheessa esiintyi keskisuuria ja pieniä taloja. Useimmat talot olivat pisin sivu luoteesta kaakkoon ehkä jokun uskomuksen takia.

Aikaisempien tutkimusten mukaan pitkistä taloista koostuvat kylät olisvat olleet hyvin liikkuvia, toisten tutkimusten mukaan melko pysyviä.^[5]Jotkut kylät pysyivät paikoillaan 500 vuotta. Kylät olivat kaukana toistaan, ja väetönkasvu hidasta.^[6] Tyypillinen kauden esine on kivinen kenkälestikirves. Kulttuuri alkoi levitä noin 5700 eaa. alkaen Unkarista Reinille viljavissa lössirikkaissa jokilaaksoissa, välttäen mesoliittisten kulttuurien asuinalueita.^[7]

Varhaista nauhakeraamista ja Hinkelsteinin kulttuuria luonnehti "kenkälestikirves" jota parista kallolöydöstä päätellen on käytetty aseenakin.

Nauhakeraamisen kulttuurin painopisteet olivat keskisellä Tonavalla, ylemmällä ja keskisellä Elbellä ja ylemmällä ja keskisellä Reinillä. Kulttuuri levisi myös mm. Oderjoelle ja Vistulajoelle Puolassa, ja lopulta Seine-Oisejoelle Pariisin altaaseen. Idässä kulttuuri ulottui ylemmälle Dnjestr-joelle ja läntiselle Bug (joki)joelle. Sieltä kulttuuri koukkasi Karpaattien ympäri etelään Keski-Dnjestrille itäiseen Romaniaan. Kulttuuri jäi sisämaahan, eikä levinnyt esim. Saksan ja Puolan rannikolle, tai Romaniassa Mustanmeren rannikoille. Saksan pohjoisrannikolle oli mesoliittisia metsästäjiä. Oderin ja Vistulan suistossa oli tosin jonkin verran nauhakeraamista asutusta.

Kulttuuri alkoi Moravian-Böömin-Unkarin tienoilta tiheimmiltä esiintymisalueeltaan Keski-Tonavalta. Noin 5300-5000 eaa. Flomborn-vaiheessa kulttuuri oli levinnyt Alankomaihin ja Etelä-Puolaan. Tälle vaiheelle olivat ominaisia V:n muotoiset kaivannot, jotka sulkivat sisäänsä muutaman pitkätalon. Näitä kaivantoja sattoi olla monta sisälkkäin, niillä oli joko linnoittamiseen liittyvä tai rituaalinen tarkoitus. ^[8] Eräs ympyränmuotoinen kaivantoto rakennettiin Herxheimiin. Se oli melko soikea, läpimitat 300x230 metriä, ja ala 5-6 hehtaaria. Kaivannon keskustassa oli asutus, ja itse kaivannosta on löydetty luurankoja, joiden rikotut kallot viittaavat siihen että paikalla olisi taisteltu. Nauhakeramiikan lopussa havaitaan yhä enemmän linnoittamista ja eri nauhakeraamisten kulttuurien eriytymistä. Myös Itävallan Aspann-Schletzistä on löydetty soikion muotoinen kaivanto ja vanha kaivo, ja merkkejä taisteluista noin ajalta 5000 eaa.

Tämän kulttuurin ihmiset eivät liene rakentaneen temppeleitä ja linnoituksia. Poikkeus tästä ovat 4800-4600 eaa. Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa rakennetut ympyräkaivannot.

Nauhhakeraamisella alueella levisi maalattu keramiikka noin 4500 eaa.

[muokkaa] Nauhakeraamisia löytöpaikkoja

• Eilsleben
• Bylany Böömissä Tšekissä
• Langweiler 8
• Herxheim bei Landau/Pfalz
• Breiteneich
• Grafensulz
• Asparn an der Zaya
• Wetzleinsdorf
• Köln-Lindenthal

[muokkaa] Läntinen nauhakeramiikka

[muokkaa] Stichbandkeramik

Stichbandkeramik (lyhennetään. STK) eli engl Stroke-ornamented ware, "viivaornamenttikeramiikka" oli yhtenäinen keramiikkatyyli, joka vallitsi noin 4800-4200 eaa. Saksassa. Kulttuuri vastaa Tonava Ib tai Tonava II-vaihetta. Tämä ja Notenkopfkeramik ovat saaneet alkunsa Keski-Tonavalta.

Kulttuuri levisi Keski-Saksasta itäisen Hartz-vuoriston tienoilta.

Tässä kulttuurissa syntyi trapetsinmuotoinen pitkätalo, joka levisi moniin myöhempiin kulttuureihin. Kulttuuri suosi polttohautausta.

Gosekista Berliinistä etelään on löydetty kanksinkertainen paalukehä, joka tuo mieleen rengaskaivantoineen ja portteineen Stonehengen kiviympyrän. Se olisi silloin ajallisesti Stonehengen puinen edeltäjä.

Tämä kulttuuri levisi aikasemman nauhakeramiikan alueelle. Stichbandkeramikin jälkeen tulivat Rössenin ja Lengyelin kulttuurit.

[muokkaa] Itäinen nauhakeramiikka

Itäinen nauhakeraaminen kulttuuri eli Bükkin kulttuuri oli läntisllä karpaateilla Bükkin vuorilla ja Unkarissa Tiszajoen altaassa Itä-Unkarissa. Kulttuuri näyttää oleen aluetta alun perin jääkauden jälkeen asuttaneiden metsästäjien, Cro-Magnonin ihmisten, luoma kaskiviljely-maanviljelykulttuuri. Alkuperäinen mesoliittinen Szatmarin kultturi sai keramiikkan etelän Starcevon kulttuurista noin 5500 eaa. , ja Starcevon vaikutteita sai myös Tizadobin kulttuuri 5200-5000 eaa. Eteläinen Starcevon kulttuuri joutui nauhakeramiikan piiriin 5000 eaa., mikä vaikutti Unkarin alueen kulttuuriin. Bukkin keramiikka oli monimuotoista ja hienosti tehtyä ja vuorialueelta louhittiin obsidiaania kivityökalujen raaka-aineeksi.

[muokkaa] Itäinen Dnjestr - Bug-kulttuuri

[muokkaa] Nauhakeraamisen kulttuurin vaiheita

• Varhainen (Keski-Tonavalla) (Tonava Ia)
• Keskinen (Nuottikeramiikka)
• Myöhäinen (Tonava Ib)

[muokkaa] Nauhakeraamisen kulttuurin seuraajia

• Hinkelsteinin kulttuuri
• Großgartachin kulttuuri
• Rössenin kulttuuri
• Lengyelin kulttuuri
• Cucutenin kulttuuri
• Boian-Maritzan kulttuuri

[muokkaa] Katso myös

• Neoliittinen Eurooppa
• Neoliittinen Balkan
• Starcevon kulttuuri
• Vincan kulttuuri
• Ympyräkaivannot

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ www.helsinki.fi/arkeologia/ kurssit/Har115_sl2004/luento_6.rtf
2. ↑ http://pakana.greatnow.com/eurooppa.htm
3. ↑ www.helsinki.fi/arkeologia/ kurssit/Har115_sl2004/luento_6.rtf
4. ↑ http://www.comp-archaeology.org/Bandkeramik.htm
5. ↑ www.helsinki.fi/arkeologia/ kurssit/Har115_sl2004/luento_6.rtf
6. ↑ http://www.uweb.ucsb.edu/~hes0/Anth3/Lecture16.htm
7. ↑ http://www.uweb.ucsb.edu/~hes0/Anth3/Lecture16.htm
8. ↑ http://www.urgeschichte.uni-tuebingen.de/fileadmin/downloads/Haidle/HerxheimConflictArch2006.pdf

[muokkaa] Aiheesta muualla

Yleistä:

• [ http://arheologija.ff.uni-lj.si/documenta/pdf30/30gronenborn.pdf Gronenborn hyviä ajoituksia!!!]
• Europe's First Farmers
• 10th Neolithic Seminar
• The Later Bandkeramik
• The Earliest Bandkeramik

Malleja:

• An Archaeological Evaluation of the Gimbutas Paradigm
• A Response by Joan Marler to Brian Hayden's article
• The Iconography and Social Structure of Old Europe

Ajoituksia:

• Radiocarbon Dates of the Earliest Neolithic in Central Europe, http://www.radiocarbon.org/Subscribers/Fulltext/v37n2_Staeuble_227.html (vaatii salasanan)
• The collective calibration of the pertinent radiocarbon dates

Ihmisiä:

• The Interaction Between Early Farmers and Indigenous People in Central Belgium
• mtDNA of early central European farmers
• Early European mtDNA: only mysterious if you want it to be
• The Neolithic Mosaic on the North European Plain
• Transhumance at the early Neolithic settlement at Vaihingen (Germany)
• Neolithic Demographic Transition

Paikkoja:

• On the excavation in Brunn am Gebirge
• New prospects for the study of Early Neolithic longhouses in the Polish Lowlands
• Bylany

Talous:

• A Comparison of Early Neolithic Crop and Weed Assemblages ...
• The Oldest Dated Well
• Bandkeramik Villagein Germany
• The First Farmers