Ympyräkaivannot

Wikipedia

Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen ennallistus Ala-Itävallassa

Ympyräkaivannot ("Rondelit") olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Ne muistuttavat Stonehengeä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin megaliittiaikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa. Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijaltaan olevan Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa. Uskotaan ympyrökaivantokulttuurin saaneen alkunsa Tonavan keskjuoksulta. Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin seuraajakulttuureihin joita olivat mm. maalattua keramiikkaa tuottanut varhainen Lengyelin kulttuuri. Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja". Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa. Englannissa.

[muokkaa] Itäiset ympyräkaivannot

Goseckin ympyrän kartta

Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui Saksasta Slovakiaan, Tsekkiin, Itävaltaan, Sloveniaan ja Kroatiaan.

Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin.

Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuollela on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.

Ympyräkaivantojen (saksaksi Kreisgrabenanlagen) rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle Unkarista ja Serbiasta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.

Noin 5000 eaa. varsinainen nauhakeraaminen kulttuuri romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja Stichbandkeramik-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen Lengyelin kulttuuriin Moravian kellopikarikulttuuriin liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä.

Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elatus henkittiin maanviljelylllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.

Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. Leipzigistä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä Aythrasta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista Goseckin ympyrä Saxony-Anhaltissa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva kumpu liittyy monumenttiin.

Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista.

Saman tyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.

[muokkaa] Läntiset ympyräkaivannot

Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa. oli mm. Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Pohjois-Irlannissa ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei pidä sekoittaa myöhemmin rakennettuihin, esimerkiksi rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat mahdollisesti temppeleitä. Noin 3000–2500 eaa. vuosina tehdyissä ympyräkaivannoissa on havaittavissa huomattavaa alueellista vaihtelua.