Navarra
Wikipedia
|
|||
Pääkaupunki | Pamplona | ||
Virallinen kieli | espanja, joillain alueilla myös baski | ||
Pinta-ala – Yhteensä – % Espanjasta |
Sijalla 11 10 391 km² 2,2 |
||
Väkiluku – Yhteensä (2005) – % Espanjasta – Väestötiheys |
Sijalla 15 593 472 1,4 57,11/km² |
||
Itsehallinto | 16. elokuuta 1982 | ||
Aluetunnus | NA | ||
Edustus parlamentissa – Edustajainhuone – Senaatti |
5 paikkaa 1 paikka |
||
Aluehallituksen puheenjohtaja | Miguel Sanz Sesma (UPN) | ||
Gobierno de Navarra |
Navarra (bask. Nafarro) on itsehallintoalue ja maakunta pohjois-Espanjassa. Sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska. Kolmannes sen asukkaista, joita on yhteensä 593 472 (2005), asuu pääkaupungissa Pamplonassa (bask. Iruña). Navarrassa on yksi provinssi ja yhteensä 272 kuntaa.
Historiallisen Navarran ranskanpuoleinen osa kuuluu Pyrénées-Atlantiques'in departementtiin.
[muokkaa] Historia
Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824) ja johtaessa kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II Garces hallitsi vuosina 970-994, jotka vuosiluvut ensimmäisinä maan historiassa ovat tarkat ja jolta ajalta on kirjallistakin aikalaisaineistoa. Pamplonan kuiningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen Navarra, 1100-luvulle mennessä.
Navarran Sancho III sai alueensa kasvatettua niin, että se käsitti puolet pohjoista Espanjaa, mutta hän jakoi maansa neljälle pojalleen, joista vanhin, Ferdinand I, perusti myöhemmän Kastilian kuningaskunnan. Navarran kuningaskunta oli eräs keskiaikaisen Pyreneiden niemimaan useasta itsenäisestä kuningas- ja ruhtinaskunnasta, ja aika ajoin se oli yhdistettynä toisiin. Aragoniasta irtautuminen 1134 oli eräs legendojen myöhemmin tärkeäksi nostama tapahtuma.
Navarran siteet ranskalaisiin kiinnityivät pysyviksi 1200-luvusta alkaen, jolloin Champagnen kreivit perivät Navarran kruunun. Filip IV Kauniin ja tämän poikien aikana (1277-1328) Navarra kuului Ranskan hallitsijalle, mutta eriytyi taas itsenäiseksi kun Navarran kuningatar Johanna II ei voinut naisena periä Ranskan kruunua. 1400-luvulla kuningatar Blanka I avioitui Aragoanian myöhemmän kuninkaan kanssa, joka Blankan kuoltuakin piti maan itsellään. Heidän yhteisen tyttärensä aviomiehen myötä Navarran valtaistuimelle nousi Foix-suku. Aragonian kuninkaan myöhemmästä aviosta ollut poika, Espanjan Ferdinand Katolinen, valloitti Pyreneiden eteläpuolisen osan Navarrasta 1512.
Foixien perilliset, Albret-sukuiset ruhtinaat jatkoivat piskuisen Navarran kuninkaan tittelillä eteläranskalaisten ruhtinaskuntiensa hallitsemista, kunnes vuonna 1589 heidän Bourbon-sukuinen perillisensä Navarran kuningas Henrik III nousi Ranskan valtaistuimelle Henrik IV:nä ja perusti Ranskaa hallinneen Bourbon-dynastian, jolloin Navarra lopullisesti joutui personaaliunioniin Ranskan kanssa.
Henrikin poika Ranskan Ludvig XIII muodollisestikin liitti Navarran Ranskaan, mutta vielä 1800-luvulla Ranskan hallitsijat käyttivät "Ranskan ja Navarran" kuninkaan arvonimeä. Navarran eteläinen osa, josta yllä puhutaan nykyisenä itsehallintoalueena, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolellakin olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä.
Molemmat alueet kuuluvat ns. historiallisiin baskialueisiin, eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskikieli euskeraa. Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Espanjaan kuuluvan Navarran pohjoisosissa. Ranskan puolella sillä ei ole virallista asemaa.
Nykyisen autonomisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin solmittu laki autonomisesta asemasta takasi sille laajat itsehallinto-oikeudet, mm. täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Baskimaan ja Navarran yhdistämisen. Kansanäänestyksen perusteella Navarra kuitenkin muodosti oman autonomiansa ja Baskimaa omansa.
Espanjan itsehallintoalueet | |
Andalusia | Aragonia | Asturia | Baleaarit | Baskimaa | Extremadura | Galicia | Kanariansaaret | Kantabria | Kastilia- La Mancha | Kastilia ja León | Katalonia | Madrid | Murcia | Navarra | La Rioja | Valencia |
Espanjan maakunnat | |
Álava | Albacete | Alicante | Almería | Asturia | Ávila | Badajoz | Baleaarit | Barcelona | Burgos | Cáceres | Cádiz | Castellón | Ciudad Real | Córdoba | A Coruña | Cuenca | Girona | Granada | Guadalajara | Guipúzcoa | Huelva | Huesca | Jaén | Kantabria | León | Lleida | Lugo | Madrid | Málaga | Murcia | Navarra | Ourense | Palencia | Las Palmas | Pontevedra | La Rioja | Salamanca | Santa Cruz de Tenerife | Segovia | Sevilla | Soria | Tarragona | Teruel | Toledo | Valencia | Valladolid | Vizcaya | Zamora | Zaragoza |