Olavi Paavolainen

Wikipedia

Olavi Paavolainen (17. syyskuuta 1903, Kivennapa – 19. heinäkuuta 1964, Helsinki) oli suomalainen kirjailija, esseisti, journalisti ja runoilija. Paavolainen toimi Tulenkantajien henkisenä johtohahmona ja vaikutti merkittävästi kulttuurielämässä maailmansotien välisenä aikana.

[muokkaa] Elämä ja ura

Olavi Paavolainen syntyi Kivennavalla Karjalassa keskiluokkaiseen perheeseen. Hän muutti Helsinkiin opiskelemaan yliopistossa estetiikkaa ja kirjallisuutta. Opiskeluaikanaan hän julkaisi runoja ja vaikutti muutenkin kulttuurielämässä. Nuorena hän kävi tutustumassa Itä-Karjalaan ja vaikutti osaltaan siihen, että seudusta syntyi romanttinen kuva.

Paavolainen ajoi futuristista positivismia ja pahoitteli Suomen teollista ja kulttuurista kehittymättömyyttä; hän ihannoi 1920-luvun koneromantiikkaa, kehitystä, eurooppalaistumista ja moderneja taidevirtauksia.

Paavolainen vieraili Hitlerin Saksassa Nürnbergin puoluepäivillä 1936 ja kirjoitti maineikkaan kirjansa Kolmannen valtakunnan vieraana. Kirjailija kiersi ennen sotia myös Neuvostoliitossa ja tutustui Stalinin valtakuntaan; se oli mahdollista harvalle yksityiselle suomalaiselle.

Sodan jälkeen ilmestynyt Synkkä yksinpuhelu kritisoi kansallisia pinttymiä ja saksalaissuuntausta ja sai osakseen jälkiviisaussyytöksiä. Rintamalla Paavolainen oli palvellut rintamakirjeenvaihtajana Itä-Karjalassa ja propagandaupseerina Mikkelin päämajassa. Paavolainen keräsi sodan aikana karjalaista perinnettä Aunuksessa ja huomasi ristiriidan nuoruuden ihannekuvien ja suomalaisten miehittämän maakunnan todellisuuden välillä. Lapsuudenkodin ja Karjalan menetyksestä hän ei koskaan täysin toipunut. Paavolaisen Karjala-kirjoja on pidetty monen evakon ensilohtuna menetyksen läpikäymisessä. Esimerkiksi Karjalan kuvateokset ovat vieläkin monessa kodissa kunniapaikalla.

Sotien jälkeen Paavolainen toimi Yleisradion radioteatterin päällikkönä. Hänet palkittiin vuonna 1962 Pro Finlandia -mitalilla.

[muokkaa] Teokset

• Valtatiet, 1928 (Mika Waltarin kanssa)
• Nykyaikaa etsimässä, 1929
• Keulakuvat, 1932
• Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa, 1932
• Kolmannen valtakunnan vieraana, 1936
• Lähtö ja loitsu, 1937
• Risti ja hakaristi, 1938
• Karjala - Muistojen maa, 1940 (toim.)
• Rakas entinen Karjala, 1942 (toim.)
• Synkkä yksinpuhelu I–II, 1946

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuusinen, Hertta, Hamlet ystäväni : kirjeitä Olavi Paavolaiselle / Hertta Kuusinen ; toimittanut Marja-Leena Mikkola, Helsinki : Tammi, 1999
• Kurjensaari, Matti, Loistava Olavi Paavolainen : henkilö- ja ajankuva / Matti Kurjensaari, Helsinki : Tammi, 1975
• Paavolainen, Jaakko, Olavi Paavolainen - keulakuva / Jaakko Paavolainen, Helsinki : Tammi, 1991
• Paavolaisen paikat : kohtaamisia Olavi Paavolaisen kanssa / toimittanut Henri Terho, Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003
• Riikonen, Hannu, Sota ja maisema : tutkimus Olavi Paavolaisen 1940-luvun tuotannosta, Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995