Oxfordin yliopisto

Wikipedia

Oxfordin yliopisto
University of Oxford
Latinaksi: Universitas Oxoniensis
Motto	Dominus Illuminatio Mea (The Lord is my Light)
Perustettu	1000-luku
Tyyppi	Julkinen
Säätiön varat	2 miljardia £
Kansleri	Chris Patten
Opiskelijoita	15495
jatko-opiskelijoita	7145
Sijainti	Oxford, Englanti, Iso-Britannia
Osoite	http://www.ox.ac.uk/

Oxfordin yliopisto, Oxfordin kaupungissa Englannissa, on keskiaikainen yliopisto ja englanninkielisen maailman vanhin yliopisto. Oxford ja Cambridgen yliopisto, joita yhdessä kutsutaan joskus nimellä "Oxbridge", ovat kilpailleet veljellisesti vuosisatojen ajan.

Oxfordin yliopiston perustamispäivää ei tiedetä, mutta opetustoimintaa on ollut ainakin vuodesta 1096. Kun Henrik II kielsi englantilaisia opiskelijoita opiskelemasta Pariisin yliopistossa 1167, Oxford alkoi kasvaa nopeasti. Ensimmäiset asuntolat, joista myöhemmin kehittyivät yliopiston colleget, ovat peräisin tältä ajalta.

Colleget ovat Oxfordin yliopiston toiminnan perusta (ei pidä sotkea collegeen merkityksessä ammattikoulu, eikä yhdysvaltalaisten collegeen). Kaikkien opettajien ja opiskelijoiden on oltava jonkun collegen jäseniä (tai permanent private hallin, pph). College ei ole pelkkä asuntola, vaan niillä on melko itsenäinen rooli ja vastuu perus- ja jatkotutkintoa suorittavista opiskelijoista. Jotkut colleget ottavat vain jatko-opiskelijoita, ja yksi (St Hilda's) pelkkiä naisia. PPH'sta useat ovat sidoksissa kirkkoon ja vain miehille. College-rakenne on peräisin ajalta jolloin yliopisto syntyi itsenäisten oppilaitosten yhteensulautumana. Opiskelijavalinnat ja tutkinnot suoritetaan kuitenkin koko yliopiston tasolla, ei omalle collegelle. Tyypillisessä collegessa on ruokasali illallisia varten, kappeli, kirjasto, baari, seniorien oleskeluhuone, jatko-opiskelijoiden oleskeluhuone, perustutkinto-opiskelijoiden oleskeluhuone, huoneet 200-400 perustutkinto-opiskelijalle sekä tilat collegen johtajalle ja muille opettajille. Rakennusten ikä vaihtelee keskiaikaisista erittäin moderneihin, mutta useimmissa collegeissa ne muodostavat nelikulmion jykevien porttien suojaaman sisäpihan ympärille.

Oxfordin lukuvuodessa on kolme kahdeksanviikkoista lukukautta. Pääosa opiskelusta tapahtuu henkilökohtaisen ohjaajan valvonnassa: sovitaan viikoittainen tapaamisaika ja siihen mennessä tehtävät tehtävät, esim. jonkun kirjan lukeminen ja esseen kirjoitus siitä, tai tiettyjen luentojen seuraaminen ja niistä muistiinpanojen esittäminen. Tästä seuraa, että Oxfordista valmistuvat ovat harjaantuneita asioiden esittämiseen suullisesti ja kirjallisesti.

Oxfordista on valmistunut neljä Britannian ja yli viisi muiden maiden kuningasta, 25 Ison-Britannian pääministeriä, kuusi pyhimystä, 86 arkkipiispaa ja 18 kardinaalia. 47 Oxfordin yliopiston entistä oppilasta tai opettajaa on voittanut Nobelin palkinnon, ja maailman yliopistoista se on tuottanut seitsemänneksi eniten nobelisteja; edellä ovat kilpakumppani Cambridgen lisäksi Chicagon, Columbian, Harvardin ja Kalifornian yliopistot sekä Massachusettsin teknillinen korkeakoulu Yhdysvalloissa.

Vuoteen 1866 asti tutkinnon suorittajan piti olla anglikaanisen kirkon jäsen, muinaiskreikkaa tuli hallita vuoteen 1920, ja pakkolatina poistettiin 1960. Naiset saivat tutkinnonsuoritusoikeuden 1920.