Parlamentti
Wikipedia
Parlamentti on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja. Parlamentaarisessa järjestelmässä vallan kolmijako -opin mukaista toimeenpanovaltaa käyttävän hallinnon osan eli hallituksen tulee nauttia parlamentin luottamusta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti
Parlamentti voi olla yksi- tai kaksikamarinen. Alahuone on lähes aina lainsäädännön toimeenpanija ja ylähuone vain läpikäy lain ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Alahuoneessa on tyypillisesti vähintään 200 edustajaa, jos maan väkiluku lasketaan miljoonissa. Merkittävä poikkeus on Australia, jossa on vain 150 parlamentin jäsentä. Ylähuoneessa on lähes aina vähemmän edustajia, tästä merkittävänä poikkeuksena Yhdistynyt kuningaskunta.
Alahuoneen jäsenet valitaan demokratioissa kansanvaalilla. Ylähuoneeseen voidaan jäseniä voidaan myös nimittää, tai valita elinikäisiksi jäseniksi (esim. entiset presidentit). Britanniassa ylähuoneen jäseninä ovat elinikäisen aatelinarvon saaneet ja jotkut kirkon edustajat, mutta nykyisin heillä ei ole todellista valtaa. Ylä- ja alahuoneiden nimitykset vaihtelevat maittain, tyypillisiä alahuoneiden nimityksiä ovat kansalliskokous (esim. Ranska) ja edustajainhuone (Yhdysvallat, Italia), ylähuoneiden nimityksiä taas esimerkiksi senaatti (Yhdysvallat, Italia) ja liittoneuvosto (Saksa, Venäjä). Yksilöllisiä nimityksiä ovat esimerkiksi Venäjän alahuoneen nimi duuma (nimen kantana on sana dumat, 'ajatella') ja Alankomaiden ylähuone Eerste Kamer (kirjaimellisesti 'ensimmäinen kamari').
[muokkaa] Parlamentarismi ja parlamentin hajottaminen
Pääministeri on lähes aina parlamentin (alahuoneen) suurimman puolueen edustaja. Parlamentarismissa pääministerin on nautittava enemmistön kannatusta. Jos pääministerin menettää kannatuksensa, järjestetään luottamuslauseäänestys, jonka hävittyään pääministerin on erottava ja muodostetaan uusi hallitus.
Jossain tapauksissa presidentti tai pääministeri voivat hajottaa parlamentin, jolloin on järjestettävä uudet vaalit. Normaalisti tähän päädytään vain poikkeustapauksissa, kuten jos parlamentti ei pääse sopuun pääministeriehdokkaasta tai perustuslain muutoksen yhteydessä. Koska oikeus hajottaa parlamentti on merkittävä valtaoikeus toimeenpanovallan haltijalle, sitä on yleensä rajoitettu perustuslaissa.
[muokkaa] Suomen parlamentti eli eduskunta
Suomen yksikamarinen parlamentti on nimeltään eduskunta, jonne valitaan neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa. Suomessa ei kuitenkaan ole puhdasta parlamentarismia, vaan välimuoto, jossa presidentillä on jonkin verran (usein teoreettista) valtaa, mukaan lukien oikeus hajottaa eduskunta, parlamentaarisesti vastuunalaisen hallituksen lisäksi. Samanlainen presidenttivaltainen järjestelmä on muun muassa Ranskassa.
