Pielisjoki
Wikipedia
Pielisjoki on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva Suomen kuudenneksi vuolain virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Se yhdistää kaksi Pohjois-Karjalan suurinta järveä, Pielisen ja Pyhäselän. Pielisjokea pitkin nousee laivaväylä Joensuusta Pieliselle.
Pielisjoki syntyi Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta ja maannousemisen seurauksena. Pielisjoen rannat ovat kauneimmillaan yläjuoksulla Enosta Uimaharjuun. Erityisen kaunis on Paukkajanvirran seutu.
Venäjän federaation rajalta alkavan Koitajoen ja siihen yhtyvän Koitereen vedet ovat virranneet Pielisjoen uomaan mannerjään perääntymisestä saakka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sivujoet
- Koitajoki
- Iiksenjoki
[muokkaa] Kanavat
Pielisjoki sai 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.
Vanhoja kanavia:
- Saapaskosken kanava (1878), sulku jäänyt pois Kuurnan kanavan valmistuttua 1971 [1]
- Häihän kanava (1879)
- Haapavirran kanava, Kontiolahti (1883)
- Jakokosken kanava, Kontiolahti, (1878), toimii nyt museokanavana.
- Utran kanava, Joensuu, (1832 suluilla varustettu kanava, ensimmäisen laatuaan maassamme [2]), seuraavan kanavan työt aloitettiin 1874)
Käytössä olevat kanavat:
- Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 5,6 metriä, yksi sulku
- Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Suomen suurin.
- Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 m) [3]
Kaikkien kolmen kanavien sulut ja Pielisjoen avattavat sillat on automatisoitu 2000-luvulla: niissä on itsepalvelu- ja kauko-ohjaus. Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta.
[muokkaa] Voimalaitokset
- Kaltimon voimalaitos (UPM Kymmene valmistui 1950-luvulla.
- Kuurnan voimalaitos (Pohjois-Karjalan Sähkö Oy)(1968).
[muokkaa] Sillat
Pielisjoen ylittävät sillat yläjuoksulta alkaen:
- Uimasalmen maantie- ja rautatiesilta, Eno, Uimaharju
- Kaltimon silta, Enon kirkonkylä, (1924)
- Kaltimon voimalaitoksen silta, Eno
- Mönnin silta, Kontiolahti, (2006)
- Kuurnan voimalaitoksen silta, Kontiolahti (1971)
- Pekkalan silta, Joensuu, (1983)
- rautatiesilta, Joensuu, ensimmäinen silta (1894)
- Itäsilta ja Länsisilta, Joensuu (1864)
- Suvantosilta; Joensuu, (1974), pituus 542 metriä
[muokkaa] Suunniteltuja siltoja
Joensuussa suunnitellaan siltaa Sirkkalasta keskustaan Yläsatamakadun päähän.
Pekkalan sillan rinnalle ollaan suunnittelemassa uutta kolmikaistaista siltaa liikennettä parantamaan. [4]
Lisäksi suunnitteilla on kevyen liikenteen silta Penttilän ja keskustan välille.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen kanavat: Saapaskosksen kanava
- ↑ Utran kanava Pielisjoen koulun sivuilla
- ↑ Suomen kanavat: Joensuun kanava
- ↑ Tiehallinnon tiedote 1.6.2006
-
Iisalmen reitti: Ahkiolahden kanava – Nerkoon kanava
-
Leppävirran reitti: Taipaleen kanava – Konnuksen kanava – Naapuskosken kanava
-
Nilsiän reitti: Lastukosken kanava – Juankosken kanava – Karjalankosken kanava
-
Pielisen reitti: Joensuun kanava – Kuurnan kanava – Kaltimon kanava
-
Muita kanavia: Ketveleen kanava – Kuivataipaleen kanava – Saarikosken kanava
