Pihdat
Wikipedia
| Pihdat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Japaninpihta (Abies veitchii) |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Pihdat (Abies) ovat mäntykasveihin kuuluvia puita. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vielä vuoristossa. Pihtoja kutsutaan usein jalokuusiksi, koska ne ovat useiden mielestä mm. metsäkuusta komeampia. Pihtojen latvus on säännöllisen kartiomainen ja neulaset pehmeät. Puiden korkeus vaihtelee 10-80 metrin välillä. Pihtojen kävyt ovat latvassa ja kasvavat pystyasennossa. Nuoret kävyt ovat vihreitä.
[muokkaa] Lajeja
Lajeja on 45-55; luokittelua vaikeuttaa pihtojen taipumus tuottaa lajien välisiä risteymiä.
- Abies alba — saksanpihta
- Abies amabilis — purppurapihta
- Abies balsamea — palsamipihta
- Abies concolor — harmaapihta
- Abies fraseri — virginianpihta
- Abies grandis — jättipihta
- Abies holophylla — ussurinpihta
- Abies homolepis — nikonpihta
- Abies koreana — koreanpihta
- Abies lasiocarpa — lännenpihta
- Abies mariesii — honšunpihta
- Abies nephrolepis — ohotanpihta
- Abies nordmanniana — kaukasianpihta
- Abies pinsapo — espanjanpihta
- Abies sachalinensis — sahalininpihta
- Abies sibirica — siperianpihta
- Abies veitchii — japaninpihta
[muokkaa] Käyttökohteet
Pihtojen puuta kutsutaan pihtapuuksi, sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono taivutuslujuus, mutta se soveltuu pystyrakenteeksi jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, joten ne heikentävät pihtapuun arvoa sahatavarana. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa lastulevyä.
Kauniin latvuksen ja neulastensa ansiosta pihdat ovat hyviä koristepuita. Pihtoja kasvatetaan joulupuiksi ja koristehavuiksi. Neulaset eivät varise helposti; joulukuusessa ne pysyvät ilman vesijalkaakin lähes kaksi viikkoa. Keski-Euroopassa pihdat ovatkin yleisempi joulupuita kuin kuuset. Pihtojen siemeniä syövät linnut, kuten käpylinnut ja tiaiset.
Palsamipihta ja siperianpihta menestyvät vaihtelevissa maaperissä. Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta siperianpihta on melko yleinen koristepuu.
