Presidentinlinna
Wikipedia
Presidentinlinna on tasavallan presidentin edustusasunto Helsingissä Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen pietarilaissävytteistä empire-tyyliä.
Arkkitehti Pehr Granstedt suunnitteli talon alkujaan 1814 varakkaan Heidenstrauch-suvun kauppiastaloksi. Valtio osti talon vuonna 1837 Venäjän keisareiden Suomen palatsiksi, minkä jälkeen sitä muutetiin huomattavasti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1843.
Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana. Venäjän vallankumouksen aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana talossa oli saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten esikunta. Vuosina 1919-1921 talossa oli Suomen ulkoasiainministeriö. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921.
Presidentinlinnassa järjestetään joka vuosi 6. joulukuuta itsenäisyyspäivän tanssiaiset.
Presidentin virka-asunto sijaitsi alun perin presidentinlinnassa. Linnassa ovat asuneet perheineen Kaarlo Juho Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, Pehr Evind Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti sekä Juho Kusti Paasikivi. Vuonna 1940 Tamminiemi lahjoitettiin presidentin virka-asunnoksi; Ryti ja C. G. E. Mannerheim asuivat siellä, kun taas Paasikivi vietti koko presidenttikautensa linnassa. Urho Kekkonen muutti presidenttikautensa alussa 1956 Tamminiemeen, jossa hän asui kuolemaansa 1986 asti ja josta tehtiin myöhemmin museo. Mauno Koivisto asui presidentinlinnassa kunnes uusi virka-asunto Mäntyniemi valmistui 1993.