Ruotsinsuomalaiset
Wikipedia
Ruotsinsuomalaiset (tuttavallisesti ruosut) on suomea tai meänkieltä äidinkielenään puhuva kansanryhmä Ruotsissa. Usein Tornionjokilaakson meänkieliset suomalaiset eli länsipohjalaiset kuitenkin katsotaan muista maan suomalaisista eroavaksi ryhmäksi.
Runsaat 200 000 Ruotsin kansalaista on syntynyt Suomessa. Suurin osa näistä henkilöistä lapsineen lukeutuu ruotsinsuomalaisiin. Ruotsinsuomalaisia pidetään Ruotsin vanhimpana siirtolaisryhmänä. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät osaa ruotsia, mikä on aiheuttanut hankaluutta sopeutumisessa. Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi. Uusimpien tutkimusten mukaan suomea tai meänkieltä osaavia ruotsalaisia on jopa 470 000. Suomen kieltä osasi tutkimuksen mukaan 4,7%, meän kieltä 1,7% Ruotsin väestöstä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta, sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielista uudisasutusta, josta Tornionjokilaakson meänkieliset asukkaat polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä "metsäsuomalaiset" (skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1800-luvulla jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.
Nykyinen ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu kuitenkin pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla, sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kehittyi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. 1960- ja 1970-luvun taitteessa muutto Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Suomalaisia lasketaankin muuttaneen silloin Ruotsiin noin 40 000 henkilöä vuodessa. 1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
[muokkaa] Ruotsinsuomalaisten lehdet
- Haaparannanlehti (Haparandabladet)
- Ruotsin Sanomat (meni konkurssiin vuonna 2005)
- Ruotsin Suomalainen
- Ruotsi.se (verkkolehti)
- Yks' Kaks' (Mälarinlaakson ruotsinsuomalainen lehti)
[muokkaa] Ruotsinsuomalaiset alueittain (RUAB 2005 -tutkimuksen pohjalta)
Ruotsin radion suomenkielinen toimitus (Sisuradio) teetti vuonna 2005 tutkimuksen, jossa kartoitettiin kuuntelijakyselyjen avulla Ruotsissa asuvien suomenkielisten ja suomenkieltä ymmärtävien määrää 9-79 vuotiaiden joukossa. Ruotsin radion kuuntelijakyselyjä tekevältä Ruabilta tilaama tutkimus osoittaa, että Ruotsissa on noin 469 000 suomea tai meänkieltä puhuvaa tai ymmärtävää henkilöä. Pelkästään Mälarinlaakson alueella asuu noin 146 000 suomen- ja meänkielen osaajaa.
Tutkimuksen mukaan suomea- ja meänkieltä osaa noin 5,2% koko Ruotsin väestöstä. Yhdeksässä maakunnassa suomea- ja meänkieltä osaavien määrä ylittää maan keskiarvon.
- Norrbottenin lääni 60 000 (27,7%)
- Sjuhärad 12 000 (7,0%)
- Sörmlanti 16 000 (7,0%)
- Västmanlannin lääni 14 000 (6,5%)
- Tukholman lääni 102 000 (6,4%)
- Västerbottenin lääni 13 000 (5,7%)
- Taalainmaan lääni 13 000 (5,6%)
- Upsalan lääni 14 000 (5,6%)
- Gävleborgin lääni 13 000 (5,3%)
[muokkaa] Ruotsinsuomalaiset kunnittain
Ruotsinsuomalaisia ei ole ikinä virallisesti tilastoitu, mutta epävirallisia tilastointeja on suoritettu. Jos Ruotsin kunnissa suoritettaisiin samanlaisia kaksikielisyyskriteerejä kuin Suomessa, voitaisiin useat kunnat julistaa kaksikielisiksi. 1990-luvun tilanteen mukaan peräti 38 kunnan tulisi saada kaksikielisyysasema. Prosentuaalisesti eniten ruotsinsuomalaisia asuu Haaparannalla ja 21 kunnassa ruotsinsuoma- laisten osuus koko väestöstä on yli 10 prosenttia.
Luvut perustuvat pelkästään Suomessa syntyneiden määrään, jossa eivät ole mukana mm. ruotsinsuomalaisten lapset, jotka ovat syntyneet Ruotsissa. Äidinkieleltään suomenkielisten lukumäärää koskevien uusien laskelmien pitäisi valmistua Ruotsissa parin vuoden kuluessa. Luvun uskotaan olevan jopa yli 400 000.
Seuraavassa luetellaan Suomessa syntyneiden ruotsinsuomalaisten määrät. Lähde: Ruotsin Suomessa syntynyt väestö 1998 (Korkeasaari & Tarkiainen). Kursiivilla on myös merkitty Ruotsinsuomalaisten keskusliiton (RSKL) tekemät laskennat, joissa myös Ruotsissa syntyneet ruotsinsuomalaiset ovat mukana.
- Tukholma 22287 (46927) (3,1%)
- Göteborg 9727 (20372) (2,1%)
- Södertälje 6290 (10722) (7,6%)
- Eskilstuna 6087 (12072) (6,9%)
- Vesterås 5320 (11592) (4,3%)
- Botkyrka 4618 (8408) (6,5%)
- Borås 4460 (9210) (4,6%)
- Huddinge 3774 (7729) (4,7%)
- Haaparanta 3723 (35,1%) mukana eivät ole meänkieliset
- Upsala 3363 (8838) (1,8%)
- Nacka 3340 (4,6%)
- Haninge 3305 (7015) (5,0%)
- Uplannin Väsby 3014 (8,3%)
- Järfälla 2850 (4,8%)
- Norrköping 2692 (2,2%)
- Uumaja 2366 (2,3%) mukana eivät ole meänkieliset
- Luulaja 2316 (3,2%) mukana eivät ole meänkieliset
- Norrtälje 2125 (4,1%)
- Malmö 1944 (0,8%)
- Gävle 1867 (2,1%)
- Sigtuna 1857 (5,5%)
- Solna 1838 (3,3%)
- Sundsvall 1838 (1,9%)
- Örebro 1833 (1,5%)
- Köping 1786 (7,0%)
- Täby 1737 (2,9%)
- Tyresö 1685 (4,5%)
- Trollhättan 1661 (3,2%)
- Värmdö 1512 (5,3%)
- Sollentuna 1511 (2,7%)
- Surahammar 1399 (13,0%)
- Skövde 1397 (2,8%)
- Fagersta 1384 (10,7%)
- Sundbyberg 1372 (4,2%)
- Borlänge 1363 (2,8%)
- Kiiruna 1359 (5,4%) mukana eivät ole meänkieliset
- Hallstahammar 1354 (8,6%)
- Jönköping 1338 (1,2%)
- Enköping 1335 (3,7%)
- Karlskoga 1305 (4,0%)
- Uplannin Bro 1303 (6,4%)
- Österåker 1176 (3,6%)
- Lidingö 1154 (2,9%)
- Avesta 1123 (4,8%)
- Håbo 1114 (6,5%)
- Övertornio 1113 (18,7%) mukana eivät ole meänkieliset
[muokkaa] Ruotsinsuomalaiset koulut
- Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu
- Tukholman ruotsinsuomalainen koulu
- Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu
- Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu
- Örebron ruotsinsuomalainen koulu
- Liljakoulu
