Säynätsalo
Wikipedia
Säynätsalo on Jyväskylän eteläisin kaupunginosa. Asukkaita n. 3000 (2005).
Säynätsalo on eksklaavi, koska sillä ei ole yhteistä rajaa emäkaupungin kanssa, vaan väliin jää osa Muuramen kuntaa. Säynätsaloon kuuluvat Säynätsalon ja Lehtisaaren saaret, osa Muuratsalon saarta sekä kaistale maata Päijänteen rannalta. Säynätsalo on muotoutunut alueen tehtaiden ympärille.
Tehdasyhdyskunta perustettiin 1897 kun Johan Parviainen päätti perustaa saarelle sahan. Yhteisö syntyi puhtaasti teollisuuden ympärille, sillä Parviaisen ostaessa Korpilahden kuntaan kuuluneen Säynätsalon ei saarella ollut lainkaan asutusta, vain yksi lato. Ensimmäiset asunnot valmistuivat 1897 ja seuraavana vuonna saha aloitti toimintansa. Vuonna 1914 toiminta laajeni ja saarella aloitti myös vaneritehdas. Saarella toimii yhä UPM:n Jyväskylän vaneritehdas. Muuta teollista toimintaa edustavat Finndomo Oy:n talotehdas sekä Kiitokori-ryhmään kuuluva Saurus-paloautoja valmistava Sammutin Oy:n tehdas.
Vuonna 1924 Säynätsalo erosi omaksi kunnakseen Muuramesta, maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993. Puuttuvan maarajan vuoksi liitos ei olisi nykyisen kuntajakolain mukaan enää mahdollinen.
Säynätsalon rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi maankäyttöä ja rakennustoimintaa teettämällä asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia nimekkäillä suunnittelijoilla, mm. arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Jo 1900-luvun alkuvuosina Parviaisen tehtaiden rakennuksia suunnitteli professori Yrjö Blomstedt. Lönnin arkkitehtuuria on saarten alueella runsaasti ja hän suunnitteli asemakaavojen lisäksi omakotitalojen tyyppipiirustuksia ja julkisia rakennuksia 1920-luvulla, mm. Hoitokoti Hannala ja Isosauna. Säynätsalon kirkon suunnittelivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist, vuonna 1927 käyttöön vihityn kirkon lahjoitti seurakunnalle tehtaiden silloinen toimitusjohtaja, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos Hanna Parviainen. Kirkon erikoisuus on saaren tehtaiden koivuvanerista tehty sisäkatto, ns. kasettikatto.
Kansainvälisesti tunnetuimmat kohteet ovat Aallon punatiilikauden arvostetuimpiin töihin kuuluvat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo 1950-luvulta. Kunnan järjestämän arkkitehtuurikilpailun voittajatyönä toteutetussa kunnantalossa on Jyväskylän kaupungin aluetoimiston ja kirjaston lisäksi liike- ja asuintiloja. Muuratsalon koetalo on Aallon kesäasunto, jonka esikuva on antiikin atriumtalo. Talo on Alvar Aalto -säätiön hallinnassa ja sinne järjestetään kesällä opastettuja käyntejä. Koetalon alueella on nähtävillä myös Aallon suunnittelema Nemo propheta in patria -vene. Aallon töiden vuoksi Säynätsalo on kansainvälisesti tunnettu, erityisesti arkkitehtien ja arkkitehtiopiskeilijoiden suosima matkakohde.
Alueen luonto Päijänteen ranta-alueineen on erityisen kaunista ja Säynätsalo tunnetaankin Jyväskylän saaristokaupunginosana. Säynätsalo on veneilijöiden suosiossa, suurin satama on Jyväskylän Veneseuran Juurikkasaaren satama saaren pohjoispuolella. Juurikkasaari on myös Päijännepurjehduksen, Suomen sisävesien suurimman purjehdustapahtuman, pohjoinen tukikohta.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Louhunsalmen riippusilta (178 m), tiilikirkko (Armas Lindgren ja Bertel Liljequist, 1926), kunnantalo (A. Aalto, 1952), Wäinö Aaltosen veistokset "Mies mieheltä" (1948) ja "Tanssijatar".
[muokkaa] Liikenneyhteyksiä Säynätsaloon
Jyväskylän Liikenne
- 16 (Keskussairaala - Keskusta - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muuratsalo)
- 16M (Kauppatori - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muuratsalo)
- 21 (Kauppatori - Keljonkangas - Kinkomaa - Säynätsalo - Muurame - Jaakkola)
[muokkaa] Aiheesta muualla
|
|
|---|
| Etelä-Keljo | Halssila | Heinälampi | Kangaslampi | Kangasvuori | Keljo | Keljonkangas | Keltinmäki | Keskusta | Kukkumäki | Kuokkala | Kuokkalanpelto | Kortepohja | Kypärämäki | Lohikoski | Lutakko | Mannila | Mattilanpelto | Myllyjärvi | Mäki-Matti | Nenäinniemi | Nisula | Ristikivi | Ristonmaa | Ruoke | Seppälä | Seppälänkangas | Säynätsalo | Taka-Keljo | Tarhamäki | Taulumäki | Tikka | Tourula |
