Saksi (alue)
Wikipedia
Saksi on historiallinen alue nykyisen Saksan liittotasavallan alueella. Suomenkielinen maannimi Saksa tulee Saksin ja saksien heimon nimestä, sillä alkujaan juuri saksilaisrannikon kautta pidettiin yhteyttä Skandinaviaan päin.
Nykyisin Saksan liittotasavaltaan kuuluu Saksin osavaltio, mutta se sijaitsee pääosin eri alueella kuin historiallinen Saksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskiajan saksilaiset
Saksi sai nimensä Pohjois- ja Luoteis-Saksassa varhaiskeskiajalla asuneelta heimolta sakseilta. Heidän maakuntiaan, joita olivat Itä-Saksi, Engria ja Westfalen, kutsuttiin yhteisnimellä Saksi. Muinaisen saksilaisheimon asuma-alueiden keskeisestä osasta Saksan liittotasavallassa muodostettu osavaltio sai 1900-luvulla nimekseen Ala-Saksi (Niedersachsen). Maantieteellisesti siis juuri se osoittaa parhaiten, missä alkuperäiset saksit vaikuttivat.
[muokkaa] Ensimmäinen herttuakunta
Ensimmäinen Saksin herttuakunta syntyi 700-luvulla nykyisen Ala-Saksin ja Westfalenin alueelle. 900-luvulla Saksin ruhtinaat olivat Saksan kuninkaita ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareita.
Vuonna 1137 Saksi joutui Welfien suvulle. Herttuakunta oli mahtavimmillaan Henrik Leijonan aikana mutta alkoi hajota Fredrik Barbarossa kukisti hänet. Vuonna 1180 suuria alueita Weserin länsipuolelya joutui Kölnin piispoille, ja niistä muodostui Westfalen, kun taas Henrik Leijonan welfiperillisille muodostui Elben-Weserin välille Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta. Saksin nimi jäi itäisimmälle, askanialaiselle ruhtinaskunnalle. Vuonna 1260 loput askanialaisten maat jaettiin pieniksi Sachsen-Lauenburgin ja Sachsen-Wittenbergin ruhtinaskunniksi. Sachsen-Lauenburgista käytettiin myöhemmin uudella ajalla lyhyttä nimeä Lauenburg.
[muokkaa] Toinen ruhtinaskunta
Vuonna 1423 askanialaisten Sachsen-Wittenberg päätyi Wettinin suvulle, jotka olivat jo valmiiksi Meissenin rajakreivejä ja lääninherroja Thüringenissä. Näin muodostui uusi, voimakas ruhtinaskunta. Saksin nimi vakiintui tälle (perimyksen vaiheiden kautta päätyneelle) alkuperäistä saksilaisaluetta hieman etelämpänä sijaitsevalle nykyistä Saksin vapaavaltiota vastaavalle alueelle, joka alun perin oli thuringiheimon ja slaavilaisten vendien asuma-aluetta.
Tämä Saksi oli myöhäiskeskiajan ja uuden ajan merkittäviä saksalaisia valtioita. Sen hallitsijat olivat vaaliruhtinaita, joilla yhtenä harvoista oli oikeus ottaa osaa keisarinvaaliin. Vaaliruhtinas Frederik August (August Väkevä) kääntyi kuitenkin luterilaisuudesta katolisuuteen pyrkiessään Puolan kuninkaaksi, ja Saksi menetti johtoasemansa protestanttisten ruhtinaiden joukossa Preussille. Saksi oli kuitenkin edelleen keskitason vaikuttaja Euroopan politiikassa.
[muokkaa] Saksin kuningaskunta
Kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi 1806, Saksista tuli kuningaskunta ja vaaliruhtinas Fredrik August III:sta tuli kuningas Fredrik August I. Hän teki erehdyksen jäämällä liian pitkään uskolliseksi Napoleonille, ja hänet vangittiin. Preussi pyrki anastamaan kaikki hänen maansa 1813. Itävallan, Ranskan ja Britannian vastustuksesta Fredrik August kuitenkin palautettiin valtaan Wienin kongressissa, mutta hän menetti Preussille pohjoisimmat osat maistaan. Näistä maista tuli Preussin Saksin maakunta, joka kuuluu nykyisin Sachsen-Anhaltin osavaltioon. Saksin kuninkaille jäljelle jäänyt osa vastasi suunnilleen nykyistä Saksin vapaavaltiota, joskin Saksin vapaavaltioon liitettiin joitakin Preussin anastamia alueita.
Vuosien 1848–1849 kapinoissa Saksista tuli vallankumouksellisten pesä, ja muun muassa anarkisti Mihail Bakunin, hovisäveltäjä Richard Wagner ja Gottfried Semper ottivat osaa toukokuun 1849 kansannousuun.
Vuoden 1918 jälkeen Saksi oli osavaltio Weimarin tasavallassa mutta päätyi natsi-Saksan ajan jälkeen Neuvostoliiton miehittämäksi. DDR purki osavaltion 1952, mutta jälleenyhdistymisessä Liittotasavaltaan osavaltio palautettiin ja se on nyt yksi Saksan osavaltioista.
