Sapeli
Wikipedia
Sapeli on eurooppalainen, tavalliseen miekkaan pohjautuva kaareva, yksiteräinen teräase. Se nimenomaan erottuu tavallisesta miekasta kaarevuudellaan ja leveydellään. Sapeleita käyttivät mm. merirosvot ja ratsuväki. Sana "sapeli" tulee unkarin kielen sanasta "szablya" ("työkalu leikkaamiseen", johdannainen termistä szabni, "leikata"). Unkarilaiset toivatkin tämän aseen Eurooppaan 10. vuosisadalla. Varsinaisesti siis aseen alkuperän voidaan arvella olevan Aasiasta. Aseen toista muotoa, käyräsapelia (eng. "scimitar", persian sanasta "shamshir", miekka), jonka terä on kaarevampi ja päättyy usein eräänlaiseen koukkumaiseen ulokkeeseen, käyttivät Keski-Aasiassa mongolit, tataarit ja turkkilaiskansat ylipäätään. Käyräsapeli tunnettiin aasialaisena, itäisenä aseena Euroopassa, ja mm. Karjalan vaakunassa ovat länsimaista suoraa kaksiteräistä miekkaa sekä käyräsapelia pitelevät kädet vastakkain symboloimassa idän ja lännen välistä taistelua.
Kuva käyräsapelista Kuva karjalan vaakunasta
