Saratov
Wikipedia
Saratov (venäjäksi Сара́тов) on kaupunki Volgan varrella Venäjän kaakkoisosassa Itä-Euroopassa. Se on Saratovin alueen hallinnollinen keskus. Kaupungin koordinaatit ovat 51°33′ N 46°00′ E.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1912 | 240 000 |
| 1933 | 338 000 |
| 1956 | 518 000 |
| 1962 | 631 000 |
| 2002 | 873 500 |
[muokkaa] Talous
Saratov on merkittävä teollisuuskeskus. Siellä on kone-, metalli-, öljynjalostus-, puu-, nahka-, elintarvike-, kemian- ja tupakkateollisuutta.
[muokkaa] Liikenne
Saratovista on rautatieyhteydet Moskovaan, Volgogradiin, Astrahaniin, Kazakstaniin ja Samaraan. Kaupungissa on suuri jokisatama ja lentokenttä.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Saratovissa on yli 50 kirkkoa, joista huomattavin on Troitskin tuomiokirkko.
[muokkaa] Oppilaitokset
Saratov on merkittävä koulu- ja tiedekaupunki. Kaupungissa toimiva Tšernyševskin yliopisto on perustettu 1909. Lisäksi kaupungissa on useita muita korkeakouluja. Kaupungissa on myös 6 Venäjän tiedeakatemian osastoa ja 21 tutkimusinstituuttia.
[muokkaa] Historia
Iivana Julma perusti Saratovin 1590 linnoitukseksi Kubanin kasakoita vastaan. Nimi Saratov tulee tataarin kielen sanasta "Sary Tau", mikä on suomeksi "keltainen vuori". Kaupunki sijaitsi aluksi Volgan itärannalla vastapäätä nykyistä Saratovia. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1674. Saratovista kehittyi 1800-luvulla tärkeä satamakaupunki höyrylaivaliikenteen alettua ja Moskovan-Astrahanin radan valmistuttua. Saratov oli 1900-luvun alussa Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Saratov oli Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvermentin pääkaupunki. Ennen toista maailmansotaa kaupungissa asui noin 10 000 saksalaista, mutta sodan aikana heidät karkotettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan.
