Saratovin alue
Wikipedia
| Сара́товская о́бласть Saratovskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Saratov 51°33′N 46°00′E |
||||
| Suurin kaupunki (2002) | Saratov (873 055) | ||||
| Kuvernööri | Dmitri Ajatskov | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
100 831 km² |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
2 668 310 26,46 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+5 UTC+6 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | 1936 | ||||
| Kotisivu | [ ] | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Saratovin alue (ven. Сара́товская о́бласть, Saratovskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Penzan ja Uljanovskin alueisiin, koillisessa Samaran alueeseen, idässä Orenburgin alueeseen, kaakossa Kazakstaniin, etelässä Volgogradin alueeseen sekä lännessä Voronežin ja Tambovin alueisiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Saratovin alueen keskeltä virtaa Volga. Joen itäpuolinen alue kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsipuoli Volgan ylänköön. Alueella sijaitsee Saratovin tekojärvi sekä osa Volgogradin tekojärvestä. Alue on pääasiassa aroa, metsää on vain 5,3 % pinta-alasta.
[muokkaa] Väestö
Saratovin alueen asukasluku on 2 719 000 (1999) ja väentiheys 27,1 as./km². Noin 65 % väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa. Suurimmat kaupungit ovat Saratov (883 900 as.), Balakovo (207 700 as.), Engels (188 600 as.), Balašov (95 700 as) ja Volsk (66 700 as.).
Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 85,6 prosenttia, ukrainalaisia 3,8 prosenttia, kazakkeja 2,8 prosenttia ja muita 7,8 prosenttia. Alueella asuneesta runsaasta saksalaisväestöstä ei ole nykyisin jäljellä kuin noin 18 000.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:
- venäläiset 2 293 100 (85,9 %)
- kazakit 78 300 (2,9 %)
- ukrainalaiset 67 300 (2,5 %)
- tataarit 57 600 (2,2 %)
- armenialaiset 25 000
- mordvalaiset 16 500
- azerit 16 400
- tšuvassit 16 000
- valkovenäläiset 12 700
- saksalaiset 12 100
- tšetšeenit 8 500
- lezgit 5 300
- baškiirit 4 000
- marit 4 000
- moldovalaiset 3 800
- juutalaiset 3 400
- romanit 2 700
- korealaiset 2 500
- georgialaiset 2 400
- kurdit 2 300
- uzbekit 2 100
- udmurtit 1 800
- tadžikit 1 500
- avaarit 1 400
- tabasaranit 1 300
- puolalaiset 1 000
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1934 | 2 908 000 |
| 1959 | 2 167 000 |
| 1999 | 2 719 000 |
Saratovin alueen rajoja on muuteltu vuosien varrella useasti, mikä vaikuttaa osaltaan asukasluvun kehitykseen.
[muokkaa] Hallinto
Saratovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Saratov. Alue on jaettu hallinnollisesti 38 piiriin ja 17 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri, hallitus ja alueduuma. Kuvernöörinä toimii Dmittrij Ajatskov.
[muokkaa] Talous
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kemian-, rakennusaine-, puunjalostus-, kevyt-, tekstiili-, ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella tuotetaan ja jalostetaan öljyä ja maakaasua. Maataloudessa viljellään viljaa, auringonkukkia ja sokerijuurikasta. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa.
[muokkaa] Historia
Saratovin alue kuului Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvermenttiin. Saratovin alue muodostettiin 1934 Alisen Volgan maakunnan pohjoisosasta ja sen alaisuuteen kuului myös aluksi Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.
Toisen maailmansodan jälkeen alueeseen liitettiin Volgan Saksalaisten autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan eteläosa, koska Volgan saksalaiset oli karkotettu Siperiaan ja Keski-Aasiaan ja heidän tasavaltansa oli lakkautettu.
