Siemens AG
Wikipedia
Siemens AG on saksalainen elektroniikka-alan yritys, jonka kansainväliset pääkonttorit sijaitsevat Berliinissä ja Münchenissä. Maailmanlaajuisesti Siemens työllistää alihankkijoineen noin 461 000 ihmistä (vuonna 2005) 190 maassa. Siemensin maailmanlaajuinen myynti oli vuonna 2005 75,4 miljardia euroa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Siemensin perusti Werner von Siemens lokakuun ensimmäinen päivä vuonna 1847 perustuen lennätinsanomaan, jossa käytettiin hänen kehittämäänsä tekniikkaa joka käytti kirjaimia osoittavaa neulaa morsen koodin sijaan. Tämän pohjalta Werner von Siemens ja Johann Georg Halske perustivat lennätintehtaan joka kantoi nimeä Siemens & Halske.
Vuonna 1848 yritys rakensi ensimmäisen kaukolennätinlinjan Eurooppaan, jolla oli pituutta 500 kilometriä. Linja kulki Berliinistä Frankfurt am Mainiin. Vuonna 1850 perustajan nuorempi veli Sir William Siemens (alkuperäiseltä nimeltään Carl Wilhelm Siemens) perusti toimiston Lontooseen. Pian tämän jälkeen yritys oli osallisena rakentamassa kaukolennätinlinjoja Venäjälle. Vuonna 1855 yritys avasi toimiston Pietariin, jota johti hänen toinen veljensä Carl von Siemens.
Vuonna 1881 yritys rakensi vaihtovirtageneraattorin joka antoi virtaa maailman ensimmäisille sähköisille katuvaloille Godalmingin kaupungissa Englannissa. Yritys jatkoi kasvuaan ja laajensi toimintaansa sähköjunien ja hehkulamppujen tuotantoon. Vuonna 1890 perustaja Werner von Siemens jäi eläkkeelle ja jätti yrityksen veljelleen Carlille sekä pojilleen Arnoldille ja Wilhelmille.
Vuonna 1919 Siemens & Halske sekä kaksi muuta yritystä muodostivat yhdessä Osramin, joka alkoi tuottaa hehkulamppuja. Japanin haarakonttori avattiin vuonna 1923. Ennen toista maailmansotaa yritys alkoi valmistaa radioita, televisioita sekä mikroskooppeja. Yritys oli myös osallisena Saksan salaisessa uudelleenaseistumisessa ennen toista maailmansotaa.
[muokkaa] Toisen maailmansodan jälkeinen aika
1950-luvulla Siemens & Halske aloitti valmistamaan tietokoneita, puolijohteita, pyykinpesukoneita ja sydämentahdistimia. Yrityksen ensimmäinen digitaalinen puhelinvaihde valmistettiin vuonna 1980. Vuonna 1988 Siemens ja GEC hankkivat Iso-Britannialaisen puolustus- ja teknologiayrityksen nimeltä Plessey. Plessey jaettiin, Siemens otti haltuunsa ilmailuelektroniikan, tutkien sekä liikenteenhallinnan toiminnot, jotka nimettiin Siemens Pleysseyksi.
Vuonna 1990 Siemens hankki Nixdorf Computerin ja nimesi sen Siemens Nixdorf Informationssysteme AG:ksi. Vuonna 1997 Siemens toi markkinoille maailman ensimmäisen värinäytöllä varustetun GSM-puhelimen. Samana vuonna Siemens teki sopimuksen British Aerospace:n ja DASA:n kanssa myydäkseen Siemens Plesseyn puolustarvikkeiden tuotannon.
Vuonna 1999 Siemensin puolijohteiden valmistus siirrettiin uudelle yritykselle nimeltä Infineon Technologies. Saman vuoden aikana Siemens Nixdorf Informationssysteme AG yhdessä japanilaisen Fujitsun kanssa perustivat Fujitsu Siemens Computers:n.
Vuonna 2005 taiwanilainen BenQ hankki omistukseensa taloudellisissa vaikeuksissa painineen Siemensin matkapuhelinyksikön ja sai yksinoikeuden käyttää Siemensin tavaramerkkiä viiden vuoden ajan.
[muokkaa] Nokia-Siemens fuusio
19. kesäkuuta 2006 Nokia ja Siemens ilmoittivat verkkoliiketoimintojen yhdistämisestä. Yhteisyrityksen nimeksi tulee Nokia Siemens Networks, ja sen oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alusta. Siemensin korruptiosyytteiden vuoksi Nokia on varautunut fuusion peruuntumiseen ja sitä on lykätty ainakin maaliskuulle 2007.[1]
Nokia Siemens Networks liikevaihto vastaisi sen suurimpien kilpailijoiden eli Alcatel-Lucentin sekä Ericssonin (Marconi) liikevaihtoa. Fuusion myötä saavutettavan suuremman yrityskoon odotetaan tuovan kilpailuetua liiketoimintaan. Siemensillä on henkilöstöä 40 000 ja Nokialla 20 000. Julkisuudessa on kuitenkin mainittu, että fuusion myötä erityisesti Nokian henkilöstöä supistettaisiin merkittävästi. Siemensin liikevoitto henkeä kohti (15000 €/henkilö) on huomattavasti Nokian vastaavaa (42 000 €/henkilö) heikompi, mikä on nostanut ilmaan kysymyksiä muun muassa siitä ovatko fuusion ehdot Nokialle epäedulliset.[2]
[muokkaa] Korruptio
Siemensiä syytetään päättäjiin kohdistuneesta 200 miljoonan euron korruptiosta. Saman yksikön on tarkoitus yhdistyä Nokia Siemens Networksiksi. Talouselämä-lehden mukaan 1970-luvulla Helsingin metroa rakennettaessa toimitusjohtaja Unto Valtanen sai Siemensiltä moottoriveneen ja 80 000 Saksan markkaa. Valtanen, samoin kuin Postin ja Rautatiehallituksen johtajia saivat tuomion.[3] Joulukuussa 2006 väärinkäytösten rahasumma nousi jo 400 miljoonaan euroon ja rikostutkinta oli laajentunut johtokunnan entiseen jäseneen. Yhtiön työntekijöitä on epäilty lahjonnasta useassa maassa.[4]
[muokkaa] Suomen pääkonttori Westendin rantaan
Espoon kaupunki varasi Siemens Oy:lle Westendin kiistellyn ranta-alueen pääkonttorin rakentamiseksi lokakuussa 2006. Siemens suunnittelee rakentavansa rantaan 25000 kerrosneliötä. Alue rajataan myöhemmin. Hallinto-oikeus kumosi edellisen kaavan alueelle vuonna 2002 ja korkein hallinto-oikeus vuonna 2004. Alueen asukkaat vastustivat rakentamista Westendin rantaan. Alueelle ei ole vahvistettua kaavaa. Yleiskaavaehdotus tulee nähtäväksi vuoden 2007 alussa. Siemens AG:llä on muitakin tonttivaihtoehtoja pääkonttorille.[5]
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ "Lahjuskohu lykkäsi Nokian Siemens-fuusiota". Helsingin Sanomat, 15. joulukuuta 2006
- ↑ "Nokia pyrkii Siemens-fuusiolla verkkomarkkinoiden hallitsijaksi". Helsingin Sanomat, 20. kesäkuuta 2006
- ↑ "Siemensin musta kassa kummittelee taas". Talouselämä, 11. joulukuuta 2006
- ↑ "Nokian ja Siemensin verkkofuusion valmistelu on jo hyvin pitkällä". Helsingin Sanomat, 16. joulukuuta 2006
- ↑ "Siemens haluaa pääkonttorin Westendin kiistellylle rantakaistaleelle". Länsiväylä, 22. lokakuuta 2006
