Sinivalas
Wikipedia
| Sinivalas | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Sinivalas (Balaenoptera musculus) on valaslaji. Se on maailman suurin ja painavin eläin ja luultavasti suurin eläin, joka on koskaan ollut olemassa. Sinivalaat kuuluvat hetulavalaisiin. Aikuisen sinivalaan keskipituus on 25,5 metriä, suurimmat pyydystetyt yksilöt ovat olleet 33,6 ja 33,3 metriä pitkiä. Sinivalas voi painaa 150 tonnia. Suurimmat yksilöt ovat painaneet yli 200 tonnia. Naaras on suurempi kuin koiras.
Sinivalaat elävät kylmissä merissä ja muuttavat talvella lämpimämpiin vesiin lisääntymistä varten. Etelämantereen vesillä 1947–1948 tehdyt mittaukset osoittivat, että pelästyessään sinivalas pystyy pitämään kymmenen minuutin ajan yllä 20 solmun eli 37 km/h nopeutta. On laskettu, että 20 solmun nopeudella kulkeva 27 m:n pituinen sinivalas kehittää 382 kW:n eli 520 hv:n tehon. Vastasyntyneet poikaset ovat 6,5–8,5 metrin pituisia ja painavat lähes 3 tonnia. Sinivalas elää keskimäärin 80–120-vuotiaaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Anatomia ja rakenne
Sinivalas on pitkä ja painava. Meri kannattelee sen suunnatonta painoa, joten maalle joutuessaan sisäelimet rusentavat sinivalaan kuoliaaksi. Afrikannorsu mahtuisi seisomaan sinivalaan kielelle. Sinivalaalla on paksu rasvakerros, joka sekä suojaa sitä kylmältä että toimii vararavintona huonoille ajoille.Sinivalas on yleensä 27-31 metriä pitkä.Sinivalaalla on kaksi evää, joilla se voi saavuttaa jopa 20 solmun nopeuden. Sinivalas pystyy aistimaan matalan frekvenssin pitkät ääniaallot, jotka kantavat jopa valtameren päästä päähän. Ei ole kuitenkaan tietoa, käyttävätkö sinivalaat näin pitkiä ääniaaltoja kommunikointiin.
[muokkaa] Kanta
-
Pääartikkeli: Valaanpyynti
Sinivalas rauhoitettiin vuonna 1964. Tätä ennen sinivalas oli kalastettu lähes sukupuuton partaalle. Sinivalaiden määräksi ennen kaupallisen pyynnin alkua arvoitiin 300 000–400 000 yksilöä. Nykyisin sinivalaita on enää enintään 10 000 yksilöä. Vuonna 1986 kiellettiin kaikki kaupallinen valaanpyynti, mutta siitä huolimatta Norja, Islanti ja Japani pyytävät edelleen valaita tieteellisiin syihin vedoten - maat eivät kuitenkaan pyydä sinivalaita.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sinivalaat, niin koiraat kuin naaraatkin, tulevat sukukypsiksi noin 7-vuotiaana. Ne parittelevat talvella oleskellessaan lauhkean tai trooppisen vyöhykkeen vesissä. Naaras on tiineenä 11–12 kuukautta. Poikanen voi olla 7 metriä pitkä ja painaa 2,5 tonnia. Emo imettää sitä noin kahdeksan kuukauden ajan. Emon rasvaisen maidon voimalla poikanen kasvaa nopeasti; sen paino saattaa lisääntyä jopa 90 kg vuorokaudessa. Vastavieroitettu poikanen on kaksi kertaa pitempi kuin syntyessään. Naaras parittelee uudelleen vasta lopetettuaan imettämisen.
[muokkaa] Ravinto
Sinivalas syö lähes yksinomaan krillejä, pieniä katkarapuja muistuttavia äyriäisiä.
Aterioidessaan valas ui suu auki krilliparveen ja ahmaisee vettä suuhunsa niin paljon kuin pystyy kurkun samalla laajetessa. Se sulkee suunsa ja puristaa kielellään ja suuontelonsa pohjalla veden ulos hetuloiden läpi. Hetulat toimivat siivilän tapaan. Saaliin se nielee käyttäen apuna kieltään.
[muokkaa] Lähteet
- WWF [1]
