Suomen venäläiset
Wikipedia
Venäläisiä on tullut Suomeen useissa erissä erilaisista syistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vuosien 1808-1917 venäläismuuttajat
Suomen suurruhtinaskuntaan muutti sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6000. Kun Suomi itsenäistyi, useimmat sotilaat karkoitettiin. [1] Liikemiehiä jäi Suomeen, esimerkkinä Sinebrychoffit.
[muokkaa] Vallankumouksen aikoihin muuttaneet
Vallankumouksen jälkeen aatelisia ja upseereita, sekä heihin sidoksissa olleita ihmisiä pakeni Suomeenkin. Suurin pakolaistulvan vuosi oli 1922, jolloin heitä oli Suomessa noin 33 500 henkilöä. Osalla heistä oli pitkään Nansen-passi.
Toisen maailmansodan alkaessa Suomessa oli noin 15 000 venäläissyntyistä henkilöä, joista osa siirrettiin vankileireille. Näitä ns. vanhoja venäläisemigrantteja ja heidän jälkeläisiään on nykyisin noin viisituhatta.
[muokkaa] Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen muuttaneet
Maiden välillä ollut suuri elintasokuilu houkutteli aluksi venäläisiä vierastyöläisiksi ennenakaikkea pienipalkkaisiin hommiin. 1990-luvun aikana muuttomäärä kasvoi. Ensisijaisesti Suomeen muutti ns. paluumuuttajia, joilla ainakin yksi perheenjäsen oli suomalaista sukujuurta. He mainitsivat haastattelussa muuttosyiksi paremman elintason, sukulaiset ja paremmat tulevaisuudennnäkymät. [2] Olojen vakiinuttua varakkaat venäläiset ovat alkaneet rakentaa huviloita ja pysyviäkin asuntoja etenkin Itä-Suomeen, josta voivat käydä töissä lähialueilla. [3]
[muokkaa] Vähemmistökulttuuri Suomessa
Vuonna 2005 Suomessa asui Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan venäjää äidinkielenään puhuvia on noin 40 000 [4] Venäjän kansalaisia heistä on 30 000. Lisäksi on suomen kansalaisuuden saaneita, sekä venäläistaustaisia Viron kansalaisia. Kaksi yleisintä muuttosyytä ovat avioituminen ja inkerinsuomalaisten paluumuutto. [5]
Suomessa ilmestyy venäjänkielinen sanomalehti Spektr Nedeli [6] [7]
ja radiokanava (Sputnik).
Monia suomen venäläissyntyisiä yhdistää Suomen ortodoksinen kirkko sekä yksityisemmät järjestöt kuten vuonna 1885 perustettu Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta ja pieni Pokrovan seurakunta.
[muokkaa] Katso myös
- Kronstadtin kapina
- Idän Emigranttien klubi
- Vanhainkoti Helena
- Vanhainkoti Aurinko
- Leinon vangit
- Karlovcin synodi
- Ryssäviha
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Turun kulttuurikeskus
- ↑ >Siirtolaisinstituutti
- ↑ Talouselämä
- ↑ YLEn blogi
- ↑ Turun kulttuurikeskus
- ↑ Ruslania.com
- ↑ Spektr.net
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Virtual Finland
- Venäjäseura
- Pauli Kurkinen (toim): Venäläiset Suomessa 1809 - 1917.
- Nevalainen, Pekka: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 1999 . 404 s. Arvostelu