Suomen ortodoksinen kirkko
Wikipedia
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena (itsenäisenä) kirkkokuntanana Konstantinopolin Ekumeenisen Patriarkan kanoniseen alaisuuteen eli jurisdiktioon. Kirkon korkein piispa ja samalla koko patriarkaatin johtaja on Konstatinopolin ja Uuden Rooman Arkkipiispa, Ekumeeninen Patriarkka. Tehtävää hoitaa patriarkka Bartolomeos. Ortodoksinen kirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ohella toinen Suomen kansalliskirkoista. Suomen väestöstä noin 1,1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon (2003). Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on viime vuosina ollut maltillisesti kasvussa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirkon hallinto
Kirkkokunnan hallintoon osallistuvat sekä papisto että maallikot. Kirkon ylin päättävä elin on papiston ja maallikkojen edustajista koostuva Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous. Uskonopillisissa ja kanoneja koskevissa asioissa kirkolliskokouksen apuna on Suomen ortodoksisen kirkon piispojen piispainkokous. Kirkkokunnan ja hiippakuntien yhteinen hallintoelin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jonka asemapaikka on Kuopiossa. Siihen kuuluu kolmen hiippakuntapiispan lisäksi 4 valittua jäsentä, joista yhden tulee olla pappi ja yhden juristi.
Hallinnollisesti kirkkokunta jakaantuu kolmeen hiippakuntaan, joita johtavat metropoliitat, hiippakunnan piispat. Hiippakunnat jakaantuvat 24 seurakuntaan ja kirkkokuntaan kuuluvat myös 2 luostaria, Valamon ja Lintulan luostarit.
Helsingin hiippakunta
- Turun ortodoksinen seurakunta
- Tampereen ortodoksinen seurakunta
- Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta
- Helsingin ortodoksinen seurakunta
- Lahden ortodoksinen seurakunta
- Kotkan ortodoksinen seurakunta
- Haminan ortodoksinen seurakunta
- Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta
Karjalan hiippakunta
- Jyväskylän ortodoksinen seurakunta
- Mikkelin ortodoksinen seurakunta
- Rautalammin ortodoksinen seurakunta
- Kuopion ortodoksinen seurakunta
- Varkauden ortodoksinen seurakunta
- Joensuun ortodoksinen seurakunta
- Taipaleen ortodoksinen seurakunta
- Ilomantsin ortodoksinen seurakunta
- Lieksan ortodoksinen seurakunta
- Nurmeksen ortodoksinen seurakunta
- Iisalmen ortodoksinen seurakunta
Oulun hiippakunta
- Lapin ortodoksinen seurakunta
- Oulun ortodoksinen seurakunta
- Kajaanin ortodoksinen seurakunta
- Kiuruveden ortodoksinen seurakunta
- Vaasan ortodoksinen seurakunta
Maantieteellisesti seurakunnat eivät välttämättä seuraile kunnallisia rajoja, vaan saattavat olla alueellisesti todella suuria, kuten esim. Lapin seurakunta. Kirkkorakennuksia ja rukoushuoneita eli tšasounia on noin 140. Seurakunnissa on papistoa myös noin 140 ja kanttoreita noin 40. Kirkkokunnan jäsenmäärä on hienoisessa nousussa mm. maahanmuuttajien runsaan määrän vuoksi, jäsenmäärä on noin 60 000. Jumalanpalveluskieli on seurakunnissa yleensä yksinomaan suomi, mutta joissain tilanteissa käytetään myös ruotsia, englantia, kreikkaa, venäjää ja kirkkoslaavia. Lapissa käytetään jumalanpalveluskielenä myös kolttasaamea.
Kirkko kerää kirkollisveroa muun veronkannon yhteydessä ja se maksetaan seurakunnille kuukausittain valtion taholta. Näistä tuloista maksetaan esim. papiston ja kanttoreiden palkat. Keskushallinto ja hiippakuntahallinto ovat osa valtion taloutta. Piispojen valinta tapahtuu kirkolliskokouksessa vaalilla. Aikaisemmin piispat nimitti samalla tavoin kuin luterilaisessa kirkossa Tasavallan Presidentti, nykyään nimityksen suorittaa kirkollishallitus. Arkkipiispan vaalin vahvistaa lisäksi kanonisesti Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi ja Ekumeeninen Patriarkka suomen ortodoksisen kirkon ja ekumeenisen patriarkaatin suhteen määrittelevän Tomos-asiakirjan mukaisesti ja muiden piispojen vaalit arkkipiispa.
[muokkaa] Hiippakunnat
Suomen ortodoksinen kirkko jakaantuu hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan:
Karjalan hiippakunnan piispa on samalla Suomen ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispa ja muiden hiippakuntien piispat ovat kirkolliselta arvonimeltään metropoliittoja. Lisäksi Karjalan hiippakuntaa varten on arkkipiispan apuna Joensuun piispan nimeä kantava apulaispiispa.
Nykyiset piispat ovat seuraavat:
- KP Karjalan ja koko Suomen Arkkipiispa Leo (siviilinimeltään Leo Makkonen)
- KP Helsingin metropoliitta Ambrosius (siviilinimeltään Risto Jääskeläinen)
- KP Oulun metropoliitta Panteleimon (siviilinimeltään Petri Sarho)
- KS Joensuun piispa Arseni (siviilinimeltään Jorma Heikkinen)
[muokkaa] Katso myös
- Ortodoksisuus
- Ekumeeninen patriarkka
- Luettelo Suomen ortodoksisista kirkoista
- Kirkkoon liittyminen Suomessa
- Kirkosta eroaminen Suomessa
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen ortodoksisen kirkon kotisivut
- Karjalan hiippakunnan kotisivut
- Helsingin hiippakunnan kotisivut
- Oulun hiippakunnan kotisivut
- Ekumeeninen patriarkaatti (englanniksi)
- Arkkipiispa Leon kotisivut
- Metropoliitta Ambrosiuksen kotisivut
- Metropoliitta Panteleimonin kotisivut
- Joensuun piispa Arsenin kotisivut
- Ortodoksi.net ortodoksiset tietosivut
| Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
| Autokefaliset kirkot |
| Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Amerikka* |
| Autonomiset kirkot |
| Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina* |
| Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |
