Tekla Hultin
Wikipedia
Thekla (Tekla) Johanna Wirginia Hultin (18. huhtikuuta 1864, Jaakkima – 31. maaliskuuta 1943, Helsinki) oli Suomen toinen naistohtori ja ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori (1896). Hän oli myös kansanedustaja, toimittaja, tutkija sekä puolue-, järjestö- ja naisasia-aktiivi. Hultin omisti elämänsä työlle isänmaan, naisasian, liberalismin ja sosiaalisten kysymysten puolesta.
Hultin opiskeli kaunokirjallisuutta, taidehistoriaa ja psykologiaa mutta väitteli taloushistoriasta (1896). Hän oli nuorsuomalaisen puolueen perustajia, sen pää-äänenkannattajan, Päivälehden toimittaja (1893–1901) ja Isänmaan ystävä -lehden vastaava toimittaja kunnes Bobrikov kielsi lehden (1900), Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1901–1929, kansanedustaja 1908–1924, Helsingin kaupunginvaltuutettu 1925–1930.
Hultin oli kagaalin aktivisti ja naiskagaalin johtajia, ja hän työskenteli myös aktivisti- ja jääkäriliikkeiden puolesta. Hän mm. salakuljetti kiellettyjä lehtiä sekä oli merkittävä ideologinen vaikuttaja puolueissaan ja liikkeissään. Nuorsuomalaisen puolueen hajottua hän liittyi Kansalliseen kokoomuspuolueeseen.
Hultin oli senaattori Leo Mechelinin sukulainen ja hyvin läheinen perheystävä sekä toimi tämän sihteerinäkin. Mechelinistä poiketen Hultin ei sortokausilla tyytynyt gandhilaiseen vastarintaan.
Hultin sai tilastokeskuksen toisen aktuaarin viran, vaikka oli katsottu, ettei naista voisi valita virkaan. Hänen poliittiset mielipiteensä kuitenkin estivät ylenemisen ja aiheuttivat välillä pidätyksen virasta. Virassaan hän toimitti lukuisia tilastollisia tutkimuksia mm. köyhäinhoidosta, avioeroista ja naisten yötöistä.
Hultin oli Suomalaisen Naisliiton (1907–1909) sekä Nuorsuomalaisen Naisklubin (1902) ensimmäinen puheenjohtaja sekä Naisasialiitto Unionin merkittävä vaikuttaja, joka toimi ahkerasti mm. yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta – sen Mechelinin senaatti saikin vuonna 1906 toteutettua. Hultin yritti saada kaikkien luokkien naiset yhteistyöhön näissä kysymyksissä, mistä naisasiaan sinänsä myönteisesti suhtautunut SDP varoitteli omiaan.
Hultin muistetaan myös päiväkirjoistaan, joissa hän kuvaa elävästi historiallisia tapahtumia ja niiden itsessään ja suomalaisissa yleisemmin herättämiä tuntoja, esimerkiksi kansallista innostusta Japanin voitoista Venäjää vastaan (mikä johti mielenosoituksiin, mellakoihin ja lopulta vapauden ja demokratian lisääntymiseen Venäjällä ja Suomessa 1905, ks. suurlakko).
Voidakseen toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta Hultin päätti olla koskaan avioitumatta, mutta hänellä oli vilkas sosiaalinen elämä. Hän eli pitkään Aldyth-sisarensa kanssa Helsingissä mutta oli kotoisin Jaakkimasta.
