Thaïs
Wikipedia
Thaïs | ||
alkuperäinen nimi | Thaïs opera en trois actes |
|
säveltäjä | Jules Massenet | |
libretto | Louis Gallet | |
pohjautuu | Anatole Francen samannimiseen romaaniin | |
tyylilaji | grand opéra | |
esityskieli | ranska | |
kantaesitys | 16. maaliskuuta 1894 | |
paikka | Palais Garnier, Pariisi | |
aikajana Massenet'n oopperoista | ||
---|---|---|
Werther 1892 |
Thaïs 1894 |
Le Portrait de Manon 1894 |
Thaïs on Jules Massenet'n vuonna 1894 ensi-iltansa saanut ooppera. Libreton on kirjoittanut Louis Gallet Anatole Francen samannimisen, vuonna 1890 ilmestyneen romaanin pohjalta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oopperan synty
Kuultuaan viehättävän sopraanon Sybil Sandersonin laulavan hänelle Pariisissa 1887, hyvin vaikuttunut Massenet alkoi välittömästi etsiä aihetta, joka sopisi Sandersonin tähdittämään oopperaan. Hän löysi etsimänsä Anatole Francen muutamaa vuotta aikaisemmin ilmestyneestä romaanista Thaïs, jonka nostattama yhteiskunnallinen kuohunta oli vielä hyvässä muistissa. Odotukset olivat korkealla ennen teoksen ensi-iltaa, josta tulikin säveltämän toivoma suurmenestys.
[muokkaa] Esityshistoria
Thaïs on säilyttänyt suosinsa kohtuullisen hyvin ja sitä esitetään nykyään oopperataloissa silloin tällöin.
[muokkaa] Musiikki
Thaïsista puuttuu muutamia Massenet'n tavaramerkkejä: valtaisat kuoro-osuudet ja pitkät balettikohtaukset. Oopperassa paino onkin kahden päähahmon välisessä kanssakäymisessä. Athanaëlin rooli on myös tavallisuudesta (tenori) poiketen kirjoitettu baritonille. Laulumelodiat Thaïsissa ovat pidempiä kuin säveltäjän aikaisemmissa oopperoissa, ja dialogin on lisätty aarioiden kustannuksella. Nykyään tunnetuin kohtaus lienee toisen näytöksen puolivälissä jossa Thaïs käy ankaraa sisäistä kamppailua ennen kääntymistään. Tätä jaakobinpainia kuvatakseen Massenet päätyi laulettavan aarian sijasta sooloviuluun ja orkesteriin - tämä kohta tunnetaan Meditaationa. Se on nykyään hyvin suosittu konserttikappale viulisteilla.
[muokkaa] Musiikillisia kohokohtia
- "Meditaatio" - sooloviululle ja orkesterille
- "Dis-moi que je suis belle" - Thaïsin aaria
- "Baigne d'eau" - Thaïsin ja Athanaëlin duetto
[muokkaa] Hahmot
[muokkaa] Tapahtumapaikka ja -aika
[muokkaa] Juoni
[muokkaa] Ensimmäinen näytös
Munkki Athanaël on saanut selville että yksi Aleksandrian halutuimmista kurtisaaneista on hänen lapsuudenystävänsä Thaïs ja päättää pelastaa tämän syntiseltä elämältä. Niciaksen talossa Aleksandriassa Thaïs lähestyy Athanaëlia ja koettaa vietellä hänet. Athanaël juoksee ulos talosta.
[muokkaa] Toinen näytös
Palatessaan Thaïsin luo Athanaël yrittää uudestaan taivutella häntä jättämään vanhan elämänsä. Vähitellen Thaïs alkaa taipua munkin tahtoon ja kun Nicias saapuu ystävineen, hän on jo täysin valmis luopumaan ammatistaan. Tajutessaan munkin yrittävän viedä Thaïsin pois, jotkut Niciaksen miehistä uhkaavat tappaa Athanaëlin, mutta Nicias pidättelee heitä.
[muokkaa] Kolmas näytös
Athanaël vie Thaïsin aavikolle temppeliin, missä hän voi katua syntejään. Tajutessaan, ettei hän koskaan enää tule näkemään Thaïsia, mies joutuu surun valtaamaksi. Hän alkaa nähdä näkyjä Thaïsista tanssimassa vähissä vaatteissa ja kuulla ääniä, jotka kertovat hänelle että Thaïs on kuolemaisillaan. Hän palaa temppeliin ja tunnustaa Thaïsille häntä kohtaan tuntemansa ylitsevuotavan himon. Thaïs kuolee unelmoiden häntä taivaassa odottavasta pelastuksesta.