Thermopylain taistelu
Wikipedia
![]() Leonidas Thermopylaissa. Jacques-Louis Davidin taulu vuodelta 1814. |
|||
Thermopylain taistelu | |||
---|---|---|---|
Sota: Persialaissodat | |||
Päivämäärä: ehkä elokuu 480 eaa. | |||
Paikka: Thermopylai | |||
Tulos: Persian voitto | |||
Taistelevat osapuolet | |||
Persia | Kreikan kaupunkivaltioiden liittouma | ||
Komentajat | |||
Kserkses I | Leonidas† | ||
Vahvuudet | |||
3,4 miljoonaa (Herodotoksen mukaan) 170 000 – 200 000 (nykyarvioiden mukaan) |
300 spartalaista, 1000 tegealaista ja mantinealaista, 120 orkomenoslaista, 1000 arkadialaista, 400 korinttilaista, 200 fleiuslaista, 80 mykeneläistä, 700 thespiailaista ja 400 thebalaista.[1] |
||
Tappiot | |||
ehkä 30 000 | Ainakin 300, ehkä 4000 | ||
|
Thermopylain taistelu käytiin elokuussa 480 eaa. Persian ja Kreikan kaupunkivaltioiden välillä. Kreikkalaiset pystyivät pidättelemään persialaisia Thermopylain solassa. Persialaisten onnistui kuitenkin kiertää kreikkalaisten asemien taakse ja tuhota kreikkalaiset joukot. Taistelussa kuoli kreikkalaisia johtanut Spartan kuningas Leonidas. Persialaisia johti kuningas Kserkses I.
Samaan aikaan kun Thermopylain taistelu käytiin myös Artemisionin meritaistelu kreikkalaisten ja persialaisten laivastojen välillä. Persialaiset lyötiin lopullisesti vasta Salamiin meritaistelussa ja Plataian taistelussa vuonna 479 eaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Vuonna 484 eaa. Kserkseen armeija saapui Vähä-Aasiaan ja rakensi sillan Hellespontoksen yli. Kreikkalaiset kaupunkivaltiot liittoutuivat pian Spartan johdolla. Uskonnollisista syistä kaupunkivaltiot eivät kuitenkaan lähettäneet kuin osan sotilaistaan vastustamaan persialaisia, ja toisaalta kreikkalaisten keskinäinen liittouma oli varsin hatara ja rikkonainen, sekä perustui lähinnä kansallistunteen varaan ja keskinäisten sotien rauhanehtoina annettuihin periaatelupauksiin (mikäli tuon ajan ajattelumallista voidaan käyttää termiä "kansallinen"), sillä kaupunkivaltiot olivat myös kilpailijoita keskenään ja pyrkivät näin ollen ajattelemaan vain omaa parastaan. Esimerkiksi Ateena ei lähettänyt yhtään hopliittiaan tähän taisteluun.
Spartasta lähti vain 300 hopliittia kuningas Leonidaan johdolla, koska armeija ei saanut poistua kaupungista uskonnollisen karneia-festivaaliin aikana. Thermopylain sola valittiin taistelupaikaksi, koska siellä kreikkalaisten olisi helpompi puolustautua heitä monin kerroin vahvempia persialaisia vastaan. Kreikkalaisia oli ehkä yhteensä 7000.
[muokkaa] Taistelu

Kserkseen saapuessa paikalle elokuussa ei hän uskonut, että pieni kreikkalaisjoukko pystyisi vastustamaan hänen armeijaansa ja antoi kreikkalaisille neljä päivää aikaa perääntyä solasta. Kreikkalaiset muodostivat falangin, joka kattoi koko solan. Herodotoksen mukaan kreikkalaiset löivät heitä vastaan hyökänneet persialaiset taistelun kahtena ensimmäisenä päivänä. Kolmantena päivänä Kserkses lähetti parhaimmat sotilaansa, persialaiset "Kuolemattomat", heitä vastaan. Myös tämä hyökkäys epäonnistui.
Toisena päivänä eräs kreikkalainen Efialtes loikkasi persialaisten puolelle ja kertoi Kserkseelle toisesta solasta, jota pitkin pääsisi kreikkalaisten selustaan. Sitä puolusti vain 1000 miestä Fokiksen maakunnasta. Persialaiset löivät helposti fokislaiset ja pääsivät kiertämään kreikkalaisten selustaan. Leonidas ymmärsi, että tilanne oli toivoton ja lähetti pois kaikki paitsi omat 300 spartalaistaan. Lakedaimonin lain, soturien lain, mukaan spartalaiset eivät saaneet koskaan perääntyä taistelukentältä. Erään teorian mukaan tämä laki johti spartalaisten kyvyttömyyteen taktisiin manöövereihin, ja siten nimenomaan heidän kukistumiseensa kansana myöhemmin. Myös 600 thespialaista päätti taistella spartalaisten rinnalla. Kaikki spartalaiset ja Leonidas itse kuolivat seuranneessa taistelussa.
[muokkaa] Legenda
Thermopylai on jäänyt historiaan maineikkaimpana esimerkkinä spartalaisesta sotilaskunniasta ja -kurista. Sitä pidetään myös historian kaikkien aikojen urhoollisimpana puolustustaisteluna. Herodotoksen mukaan kun Dienekes, eräs Spartan sotilas, kuuli liittolaisten sanovan persialaisten määrästä, että heitä on niin paljon, että heidän nuolensa pimentävät auringon, hän vastasi lakonisesti: "No hyvä, sitten saamme taistella varjossa".
Taistelupaikalle Thermopylain solaan pystytettiin myöhemmin muistomerkki, jossa luki kaatuneiden spartalaisten muistoksi Simonidesin kirjoittama muistolause: Vieras, Spartaan vie tämä viesti / tässä uinumme käskyä noudattaen / Lakedaimonin lain. Toinen suomennos kuuluu: Vieras, Spartaan vie tämä viesti / me lepäämme tässä / täyttäen käskyä lain / maallemme uhrautuen.
Toisessa Thermopylain muistomerkissä on kirjoitettuna kuningas Leonidaan vastaus kuningas Kserkseen airuelle, joka tuli vaatimaan kreikkalaisia luopumaan aseistaan: "Tulkaa hakemaan" (kreik. μολὼν λαβέ, molōn labé).
Suomalaisessa sotilasperinteessä taistelu on innoittanut Thermopylain laulun.
[muokkaa] Fiktio
Thermopylain taistelu löytyy nykyfiktiosta mm. seuraavista teoksista:
Kirjat:
- Tuliportit (engl. Gates of Fire) Steven Pressfield
Sarjakuvat:
- 300 Frank Miller
Elokuvat:
- 300 spartalaista (engl. The 300 Spartans) Rudolph Maté, Gian Paolo Callegari
- 300 (2007) Zack Snyder, Kurt Johnstad, Michael Gordon, perustuu Frank Millerin sarjakuvaan.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Herodotos VII