Ticino

Wikipedia

Ticinon sijainti Sveitsin eteläosassa

Ticinon kantonin kartta

Ticino (saks. Tessin) on Sveitsin eteläisin kantoni sen italiankielisessä osassa. Ticino oli hallinnollisesti ja kulttuurillisesti osa Milanoa, kunnes se 1500-luvun sotien seurauksena liitettiin Sveitsin valaliittoon.

Kantonin pinta-ala on 2812 neliökilometriä, ja siinä on 305 600 asukasta, joista enemmistö italiankielisiä katolisia. Se on saanut nimensä Ticono-joesta. Ticino-joki on Po-joen sivujoki, 248 km pitkä. Se alkaa Keski-Sveitsistä Saint Gotthardilta, virtaa Maggiorejärven läpi ja laskee Po-jokeen Pavian alapuolella.

Ticinon korkeuserot ja monet joet tekevät vesivoiman tuotannon helpoksi. Maanviljelys keskittyy pohjoisessa karjanhoitoon, etelässä viininviljelyyn. Muita viljelykasveja ovat maissi, perunat, tupakka ja vihannekset. Suurin teollisuuden ala on turismi. Turismi keskittyy enemmän kesäpuolelle vuotta: houkuttimina ovat järvet, aurinko ja vaellukset alppiniityillä. Talven hiihtoturismi on vielä kehittymässä. Turismin keskuspaikka on Ascona.

Sijainti Alppien eteläpuolella tuo kantoniin lämpimän, melkein välimerellisen ilmaston. Asutus on vahvasti keskittynyt alueen eteläosiin jossa välimerellinen vaikutus, niin ilmaston kuin kultturinkin suhteen, näkyy vahvana. Rantabulevardien palmupuut, kirkas vuoristojärvi ja taustalla häämöttävät lumihuiput ovat tuttu näky niin Luganon, Locarnon kuin monen muun paikkakunnan alueella. Arkkitehtuuri taasen kertoo omaa tarinaansa siitä kuinka kaukana etelässä ollaan.

Ticinon pääkaupunki on Bellinzona. Sveitsin 3. suurimpana pankkikeskuksena taasen Lugano kantonin ehdoton liike-elämän keskus ja suurin myös asukasluvultaan. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Locarno, Mendrisio ja Chiasso.