Hypnoosi

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Tarkennus: hypnoosin selityksestä/määritelmästä on asiantuntijoiden keskuudessa erimielisyyttä, eri näkemykset tulisi perustella lähdeviittein
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: ei ole tietosanakirjamainen Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Hypnoosi ymmärretään yleisesti psykologiseksi tilaksi, jossa yksilön käytöksessä tai ajatuksissa voidaan suggestioilla aikaansaada muutosta.

Perinteisesti hypnoosin yhteydessä on puhuttu muuttuneesta tajunnantilasta, transsista, mutta tämän transsitilan olemassaolo on kiistetty.

Hypnoosilla voidaan yrittää esimerkiksi auttaa ihmisiä pääsemään irti ei-toivotuista tavoista kuten tupakoinnista ja ylensyömisestä. Ketään ei voi hypnotisoida vasten tämän omaa tahtoa, jotkut ihmiset on kuitenkin helpompi hypnotisoida kuin toiset.

Hypnoosi-sana tulee kreikan kielen unen jumalaa tarkoittavasta sanasta hypnos.

Hypnoosi on ilmiönä ikivanha. On arvioitu, että shamanistisissa kulttuureissa sitä on käytetty jopa jo 10 000-40 000 vuotta sitten.

Hypnoosi on ollut asiaa tuntemattomissa piireissä jotakin mystiikkaan verhottua tai jopa noituuteen ja vieläkin pahempiin termeihin liitettyä toimintaa. Samalla se on kuitenkin Suomessakin ollut jo 1880-luvulta asti hyvin tunnettu ja dokumentoitu lääketieteellinen hoito omine toimenpidekoodeineen. Tieteellinen Hypnoosi ry on vuodesta 1959 toiminut tieteellinen ja tunnustettu alan yhdistys. Useita väitöskirjoja hypnoosiin liittyvistä ilmiöistä on ilmestynyt alkaen vuodesta 1921, uusin Teknillisen korkeakoulun huippututkimusyksiköstä, kylmälaboratoriosta vuonna 2005. Nykyisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena syntyneen uuden tieteenalan, kognitiivisen neurotieteen myötä, ikivanha tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on muotoutunut uudelleen. Hypnoosin tehosta on eräissä kliinisen lääketieteen tutkimuksissa vahvaa tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Toisin kuin usein kuvitellaan, hypnoosissa ollaan useimmiten kokemuksellisesti hereillä ja tietoisia. Jotkut katsovat, että ajatukset jopa kristallisoituvat / selkiytyvät hypnoosin aikana ja henkilö on ajatuksiensa tasolla vireämpi kuin tavanomaisessa valvetilassaan. Fyysisesti keho kuitenkin voi tuntua hyvin väsyneeltä, raskaalta ja kuin olisi unessa.

Hypnoosi on eräänlainen mielentila, ominaisuus joka on meissä jokaisessa ihmisessä "valmiina" syntymälahjana. Jokainen voi kokea kevyen hypnoosin vaikutuksia jopa päivittäin tiedostamattaan esim. keskittyessään TV:n katseluun tai uppoutuessaan kirjan lukemiseen. Tällaiseen mielentilan johdattelua voidaan tehdä tarkoituksellisestikin monilla eri tavoin ja myös menetelmällä jota kutsutaan hypnotisoinniksi. Hypnoosia voisi kutsua myös elämykselliseksi mielentilaksi. Aivan kuin teatteri perustuu elämyksien tarjoamiselle ihmisille, jotka esitystä katsomaan tullessaan voivat parhaimmillaan eläytyä näytelmää katsoessaan kokemaan kaiken todeksi, hypnoositilassa henkilö uppoutuu hypnotisoijan tarjoamiin suggestioihin. Ajatellaan, että hypnoosiin vaipuessaan henkilö siirtyy järkiperäiseltä, rationaaliselta ajattelutasoltaan tasolle, jossa hänen tunteensa alkavat reagoida ajatuksiin yhä voimakkaammin. Hypnoositilassa ihminen on alttiimpi suggestioille, eli alitajuiseen mieleen vaikuttaville ärsykkeille/ajatuksille. Hypnoosissa henkilön tietoinen tahto, itsekontrolli, itsesensuuri alkaa menettää merkitystään henkilölle itselleen. Sanotaankin että tämä tahto ohitetaan hypnoosin keinoin. Tällöin henkilö sulautuu/eläytyy ulkoa tulevaan informaatiovirtaan sisälle ja haluaakin nauttia siitä ponnistelemattomuuden tunteesta jonka tämä olotila suo hänelle. Kukin kokee hypnoosin kuitenkin omalla tavallaan.

Hypnoosi ei sisällä minkäänlaisia uskonnollisia tms. rituaaleja, kuten jotkut joogan tai meditaation muodot, ja soveltuu näin eettisesti kaikille uskontokuntaan katsomatta.

[muokkaa] Hypnoosi pähkinänkuoressa

Ihmisellä on tietoinen mieli sekä alitajunta (Näitä tajunnan muotoja kutsutaan monilla muillakin nimityksillä mutta niitä on tarpeetonta käydä läpi tässä yhteydessä.) Tietoinen mieli voi käsitellä noin 3-5 asiaa kerrallaan ja alitajunta kymmeniä jollei satoja. Tietoisen mielen ja alitajunnan suurin ero lienee se, että alitajunta vie aina voiton tietoiselta mieleltä. Hypnologin tehtävänä onkin ohittaa tietoinen mieli ja vaikuttaa suoraan alitajuntaan. Käytännössä tämä käy helposti esim. antamalla tietoiselle mielelle kolme tehtävää jolloin se on täysin kiinnittynyt niihin ja tie alitajuntaan on vapaa. Samaa tekniikkaa käytetään mm. mainonnassa.

[muokkaa] Hauskoja osoituksia hypnoosista

Hypnoosiin tulee suhtautua aina suurella vakavuudella ja jättää se ammattilaisten hoidettavaksi. On kuitenkin olemassa muutamia harmittomia kokeita joiden avulla voit osoittaa hypnoosin toimivuuden;

Tähän kokeeseen tarvitset heilurin. Jos sinulla ei sellaista ole voit tehdä sen helposti esim. langasta ja sormuksesta. Pyydä jotakuta istumaan pöydän ääreen. Aseta pöydälle paperi johon piirrät joko pisteen tai rastin. Pyydä istujaa pitelemään heiluria juuri ja juuri paperin yläpuolella siihen piirretyn merkin kohdalla siten, että kyynärpää on tuettu pöytää vasten. Seuraavaksi kiinnität henkilön tietoisen mielen sanomalla seuraavaa: 1. Pidä heiluri liikkumatta sanoin mitä tahansa, 2. tue kyynärpää hyvin pöytään, 3. istu selkä suorassa. Voit toistella näitä rauhallisesti muutaman kerran. Näin olet siis kiinnittänyt tietoisen mielen antamalla sille tehtäviä. Seuraavaksi alat jutella alitajunnalle: heiluri alkaa pyöriä oikealle. Ja heiluri alkaa pyöriä oikealle koska alitajunta ohittaa tietoisen mielen ja antaa kädelle käskyn liikkua. Voit tehostaa tapahtumaa työllistämällä tietoista mieltä sanomalla väliin, että älä vain liikuta sitä sanoin mitä tahansa. Käytännössä tämä toimii siten, että mitä enemmän ihminen yrittää tietoisesti vastustaa tapahtumaa niin sitä enemmän hän kuormittaa tietoista mieltä ja "avaa ovea" enemmän alitajunnalle.

Tämä toinen koe vaatii yleensä hieman harjoittelua mutta on erittäin tehokas osoittaja hypnoosin todellisuudesta. Pyydä jotakuta pitämään viittä kahden euron kolikkoa kädessään (tai jotain muita käteen mahtuvia, mutta kuitenkin tuntuvia esineitä). Kiinnitä tietoinen mieli: 1. seiso suorassa, 2. purista (kolikko)kätesi nyrkkiin niin lujasti kuin jaksat, 3. ojenna käsi suoraan eteen olkapään tasalle kämmenpuoli alaspäin, 4. älä avaa nyrkkiä sanoin mitä tahansa. Näin tietoinen mieli on täysin työllistetty ja voit tehostaa työtaakkaa toistamalla muutaman kerran edellä mainittuja kohtia. Nyt kun tie alitajuntaan on avattu sano seuraavaa: Kun lasken kymmenestä yhteen kolikot putoavat lattialle. Aloita laskeminen ja etene rauhallisesti. Voit tehostaa lopputulosta sanomalla laskennan välissä: älä vain avaa nyrkkiäsi, sanoin mitä tahansa ja/tai purista nyrkkiäsi niin kovaa kuin jaksat. Kun pääset yhteen, kaikkien hämmästykseksi nyrkki aukeaa ja kolikot putoavat lattialle.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Alhonsaari, Antti: Suggestiivisten ilmaisujen käyttö uskonnon kielessä (teol. aikakauskirja 6/1967
Aukee, R. & Rahkonen, R.: Hypnoosilääkärin potilaana, WSOY 1984
Bai, Kurt: Hypnoosia magian harjoittajille, Lehtipaino Oy ????
Baudouin, C.: Ajatuksen voima (suggestio ja autosuggestio), WSOY 1922
Baudouin, C.: Sisäiset voimat, WSOY 1925
Brooks, Harry: Terveyteen itsesuggestion avulla WSOY 1927
Cedercreutz, Claës: Hypnosbehandling av amputerades fantomsensationer 1952
Cedercreutz, Claës: Parantava hypnoosi, Kirjayhtymä 1979
Coué, Emile: Itse-Suggestioni ja Sen Ihmeellinen Voima, 1923
Coué, Emile: Kuinka parannan itseni suggestiolla 1927
Ed. Gérard & Co: Perehdy Hypnoosiin, Otava 1972 (Pikataito)
Ervast, Pekka: Ajatuksen ja käden parantava voima, Ruusuristi 1924
Fahler, Jarl: Hypnoosi, Tammi 1968
Fahler, Jarl: Hypnoosin tekniikka, Tammi 1968
Fahler, Jarl: Rentoutuminen suggestion avulla, Tammi 1971
Fink, David Harold: Hermojen hallinta, Tammi 1948
Grotenfelt, A.: Hypnotismi ja hypnoottiset luulettelut, Valvoja 1888 ss. 25-33, 72-86, 198-206
Haley, Jay: Lyhytterapian lähteillä: Mieli-Kirjat 1997
Hawk, Olliver: Mestarihypnotisoija ????
Hennig, H.: Hypnotismi 1902
Hildén, Leo: Hypnoosi parantava vaihtoehto, Otava 1987
Hildén, Leo: Elämän pyörä WSOY 1989
Hill, N.: Mitä on henkilökohtainen vaikutusvoima. Mitä on hypnotismi 1936
Hollo, Juho: Mielikuvitus ja sen kasvattaminen WSOY 1918, osat I ja II
Hypnoosia magian harjoittajalle, Lehtipaino ????
Ihamuotila, Mikko: Ihminen muutosten keskellä, Karisto 1998
Jansson, Sven Ture: Valtatie terveyteen ????
Jansson, Sven Ture: Tule terveeksi (lyhyt esitys Couén menetelmästä) 1926
Joogi Ramatsharaka Parantaminen sielun voimilla ja hengellä, Mystica 1926
Kampman, Reima: Ihmisen rajat, miksi hypnoosi parantaa, WSOY 1992
Kauppila, Reijo: Oppimisen edistäminen suggestion avulla, Yliopistopaino 1999
Keskinen, Sinikka: Hypnoosin sovellutuksia eri elämänaloilla, Tampereen yo, 1974
Koivunen, Pasi: Ylitä itsesi, Gummerus 1996
Koivunen, Pasi: Vapaaksi riippuvuuksista, Gummerus 1997
Kojo, I & Vuorinen, R.: Tietoisuus ja alitajunta WSOY 1984
Kuinka itsesuggestiota harjoitetaan, Coué-laitos, Jyväskylä 1927
Laherma, V.: Urheiluvoitto ja mielikuvitus Otava 1924
Lindh, Raimo: Mielikuvaoppiminen, WSOY 1983
Lindh, Raimo: Mielikuvaoppiminen, WSOY 1998
Luukkala, Jouni: Hypnoosi, Tammi 1998
Markela, Jaana: Hypnoosin vaikutus kognitiivisiin toimintoihin neuropsykologissa otsalohkotesteillä arvioituna, Turun yo, Psykologian laitos, 1998
McKenna, Paul: Hypnoosi, Tammi 1993
Messing, Wolf: Salattu tietoni WSOY Taskutieto 1966
Mikkonen, L.: Kirjanen salatuista voimista. Avain hypnotismin ja spiritismin tuntemiseen, Kirjamyynti 1930
Myers, Frederic W. H.: Ihmisen yksilöllisyys ja sen eloonjääminen ruumiin kuoleman jälkeen, Karisto 1927
Orison Swet Marden: Ajatuksen voima, Gummerus 1924
Ousby, William J.: Itsehypnoosi ja tieteellinen itsesuggestio, Informedia 1973
Payot, Jules: Tahdon kasvattaminen, WSOY 1920
Petrie, S. & Stone, R. B. : Hypnoosi auttaa, Gummerus 1973
Radwan, Kazimierz: Hypnotismia käytännössä WSOY 1923
Radwan, Kazimierz: Miten lujitan tahtoani, 1927
Radwan, Kazimierz: Rakkaus ja suggestio 1927
Radwan, Kazimierz: Miten suggeroin itseäni 1928
Sarre, Heli: Kuka olit ennen?, Hermiakirjat 2000
Schjelderup, Harald: Salattu ihminen, WSOY 1962
Shreeve, C. & D.: Parantava hypnoosi, Otava 1985
Suuronen-Geib, Heljä: Solakaksi mielen voimin, Gummerus 2001
Tenkku, Martti (toim.): Hypnoterapian monet mahdollisuudet, TYT A 3/95, 1995
Tenkku, Martti (toim.): Hypnoterapia, TYT A 1/99
Tri Loevin: Hypnoosi- ja suggestiokurssi, Kustantamo Etelä, Turku 1963
Trömner, E.: Hypnotismi ja suggestio WSOY 1925
Vehmas, Harry: Julkisen sanan lausuntoja terveyttä tuovasta itsesuggestiosta ja ajatuksen voimista 1926
Vehmas, Harry & S. T. Jansson: Itsesuggestio terveyden lähteenä 1928
Vehmas, Harry: Ajatukset ja hermot - Sairauksista ja niiden hoidosta 1934
Voipio, Aarni: Unissasaarnaaminen sielullisena ilmiönä Gummerus 1921
Voipio, Aarni: Unissasaarnaaminen suggestio-ilmiönä 1921
Ystävänne: Salatut voimat eli persoonallinen magnetismi, P. Lehtonen Tampere 1928