Translitterointi
Wikipedia
Translitterointi eli siirrekirjainnus on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen. Usein translitteroinnissa joudutaan tekemään monimutkaisia sopimuksia merkkien korvaamisesta, sillä lähde- ja kohdekirjoitusjärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia. Kieliä, joiden kirjoitusjärjestelmä kuvastaa muutakin kuin lausumista (esim. kiinan kirjoitusjärjestelmä) ei voida translitteroida vaan niiden kuvaamista latinalaisella aakkostolla kutsutaan latinisoinniksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyrillisten kirjainten translitterointi
Translitterointiin on useita standardeja, ja ne vaihtelevat maasta toiseen. Suomessa kyrillisten kirjainten translitterointiin käytetään Suomen Standardisoimisliiton määrittämää kansallista standardia SFS 4900, joka eroaa YK:n suosittamasta kansainvälisestä ISO-standardista ISO 9 ja englanninkielisissä maissa noudatettavasta käytännöstä. Suomessa on pyritty noudattamaan omaa yhtenäistä käytäntöä 1800-luvun lopulta lähtien.
Esimerkiksi venäjänkielinen nimi Толстой translitteroidaan suomalaisten sääntöjen mukaan Tolstoi, yleisimmin englanniksi Tolstoy ja ISO 9:n mukaan Tolstoj. Nimi Е́льцин on suomalaisittain translitteroituna Jeltsin, englantilaisittain Yeltsin ja ISO 9:n mukaan Elʹcin. Muutamiin merkittäviin historiallisiin nimiin on suomen kielessä vakiintunut kirjoitusasu, joka ei noudata translitterointistandardia. Sellaisia ovat muun muassa Leo (ven. Lev) Tolstoi ja Josif (ven. Iosif) Stalin.
Jos kyrillisin aakkosin kirjoitetun nimen haltija muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Venäjän ulkomaanpasseihin nimet kirjoitettiin ennen ranskankielisen, nykyisin englanninkielisen translitteroinnin mukaisesti. Historialliset nimet eivät aina tällä tavoin muutu, vaan ne kirjoitetaan yhä kansallisen translitterointikaavan mukaisesti: Sergei Rahmaninov (ei "Sergei Rachmaninoff"). Horjuvuutta esiintyy mm. seuraavissa nimissä: Igor Stravinski ~ Igor Stravinsky, Vatslav Nižinski ~ Vaslav Nijinsky, Maksim Šostakovitš ~ Maxim Shostakovich, Bella Davidovitš ~ Bella Davidovich.
[muokkaa] Translitterointikaava
Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien slaavilaisten kielten (venäjä, ukraina, makedonia, serbia ja valkovenäjä) kirjaimet translitteroidaan suomeksi seuraavalla tavalla:
| Kirjain | Suomalainen vaste | Kommentit |
|---|---|---|
| А а | a | |
| Б б | b | |
| В в | v | |
| Г г | g | h (ukraina, valkovenäjä) |
| Д д | d | |
| Е е | e/je | je sanan alussa, vokaalin ja kova- ja pehmeän merkin jälkeen |
| Ё ё | jo/o | Ж:n, ч:n, ш:n ja щ jäljessä o (ё:n pilkut jätetään usein merkitsemättä, ja ne on varmistettava erikseen!) |
| Ж ж | ž | |
| З з | z | |
| И и | i/ji | venäjässä ji pehmeän merkin jälkeen / y (ukraina) / muissa aina i |
| Й й | j/i | j sanan alussa ja и:n (ukr. і) jäljessä sanan sisällä; muutoin i; и:n ja і:n jäljessä sanan lopussa jätetään merkitsemättä |
| К к | k | |
| Л л | l | |
| М м | m | |
| Н н | n | |
| О о | o | |
| П п | p | |
| Р р | r | |
| С с | s | |
| Т т | t | |
| У у | u | |
| Ф ф | f | |
| Х х | h | h' (ukraina, valkovenäjä) |
| Ц ц | ts | c (makedonia ja serbia) |
| Ч ч | tš | č (serbia, makedonia); kirjain merkitään englanniksi ch. |
| Ш ш | š | |
| Щ щ | štš | št (bulgaria) |
| Ъ ъ | (kova), ei merkitä; ă (bulgaria), ei merkitä sanan lopussa | |
| Ы ы | y | |
| Ь ь | (pehmeä), ei merkitä; j (bulgaria) | |
| Э э | e | vain venäjässa ja valkovenäjässä |
| Ю ю | ju | |
| Я я | ja | |
| ђ | đ | (serbia) |
| ѓ | g' | (makedonia) |
| є | je | (ukraina) |
| ѕ | dz | (makedonia) |
| і | i | (ukraina, valkovenäjä) |
| ї | ji | (ukraina) |
| j | j | (serbia, makedonia) |
| љ | lj | (serbia, makedonia) |
| њ | nj | (serbia, makedonia) |
| ћ | ć | (serbia) |
| ќ | k' | (makedonia) |
| ў | u | (valkovenäjä) |
| џ | dž | (serbia, makedonia) |
| ’ | ei merkitä (ukraina) | |
| Ѣ | e/je | bulgariassa aina e, valkovenäjässä je sanan alussa ja vokaalin ja kovan- ja pehmeän merkin jälkeen. Ei käytössä nykyortografiassa |
| ѫ | ă | vain vanhentuneessa bulgariassa |
Monesti translitterointi tapahtuu englanninkielisestä tekstistä ja tällöin lähes aina päädytään väärään suomenkieliseen asuun.
[muokkaa] Muut kielet ja kirjoitusjärjestelmät
Arabian kielen translitteraation suomalainen standardi on SFS 5755. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, koska nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä. Niinpä esiintyy runsaasti vaihtelua ja horjuvuutta, eikä sanojen ääntöasu käy yksikäsitteisesti ilmi, esimerkiksi džihād ~ jihad.
Muinaiskreikan nimet translitteroidaan oman kaavansa mukaan, ja nykykreikan nimiin käytetään pääsääntöisesti standardin SFS 5807 mukaista transkriptiota.
Nuolenpääkirjoituksella kirjoitettujen kielten, kuten sumerin, akkadin ja heetin, translitterointi noudattaa omia konventioitaan.
Kiina, japani ym. – katso latinisaatio.
[muokkaa] Lähteet
- SFS 4900
