Tupolev SB-2

Wikipedia

ANT-40, SB-2, SB-2bis, SB-3 ja Ar-2


Kuvaus
Tyyppi	keskipitkän matkan pommituskone
Miehistö
Ensilento	7. lokakuuta 1934
Valmistaja	Tupolev
Valmistusmäärä	6831 eri versioina
Mitat
Pituus	12,27 m
Kärkiväli	22,33 m
Korkeus	4,78 m
Voimanlähde
Moottori	2 kpl M-100
Teho	2 x 552 kW
Suoritusarvot
Huippunopeus	424 km/h
Toimintasäde	1 000 km
Lakikorkeus	9 500 m
Pommikuorma	500 kg
Konekiväärit	3 x 7,62 mm ŠKAS

SB (ven. СБ, Скоростной бомбардировщик, Skorostnoi bombarshirovshik) tai Tupolev ANT-40 (ven. Туполев АНТ-40) oli Tupolevin Neuvostoliitossa vuosien 1934-1941 välillä valmistama kaksimoottorinen keskiraskas pommikone. Se oli yksi vertailuryhmänsä parhaista pommikoneista 1930-luvun puolivälissä.

[muokkaa] SB-2-pommikoneen kehitys

Andrei Tupolevin johtama suunnitteluryhmä alkoi suunnitella pommikonetta vuonna 1933. Tupolev päätti ylittää asetetun 330 km/h huippunopeusvaatimuksen pyrkien yli 400 km/h huippunopeuteen. Koneesta tuli yksi ensimmäisistä neuvostoliittolaisista pommikoneista, jossa ei ollut avo-ohjaamoa. Sen pintalevyt olivat sileät ja niittien kannat upotettuja - nämä olivat eräitä keinoja saada koneen ilmanvastus pieneksi.

Tyypin ensilento tapahtui 7. lokakuuta 1934 Rait "Tsiklon"-moottoreilla ja 30. joulukuuta 1934 ranskalaisilla Hispano-Suizan moottoreilla varustettuna. SB:n sarjatuotanto alkoi 1936 Hispano-Suizan lisenssillä valmistetuilla neuvostoliittolaisilla M-100-moottoreilla varustettuna.

Muita SB-tyyppejä olivat SB-2M-100A, SB-2M-103, SB-2-103A, SB 2M-105 ja Ar-2. Koneen valmistusta jatkettiin vuoteen 1941, mihin mennessä koneita oli valmistunut 6 831 kappaletta.

Oleellista koneen kehityksessä oli se, että moottoritehojen kasvattamisen myötä koneeseen saatiin 500 kg:n sijasta ensin 1 000 kg:n ja lopulta myös 1 500 kg:n pommikuorma ja huippunopeus kehittyi 424 km/h:sta ensin 450 km/h:iin ja sitten jopa 480 km/h:iin.

[muokkaa] Käyttö

Konetyyppi oli rintamakäytössä ensilinjan pommikoneena vuoteen 1943 saakka, minkä jälkeen ne siirrettiin yhteys- ja kuljetuskoneiksi. SB-koneet osallistuivat myös muun muassa vuodesta 1936 alkaen Espanjan sisällissotaan, vuodesta 1937 alkaen Kiinan sotiin, Neuvostoliiton ja Japanin taisteluihin 1930-luvulla Mongoliassa, talvisotaan sekä Neuvostoliiton ja Japanin sotaan 1945.

Konetta valmistettiin myös lisenssillä Tšekkoslovakiassa nimellä Avia B.71 arviolta 66 kappaletta.

Sitä käytettiin myös Luftwaffessa, Suomen Ilmavoimissa ja Bulgarian ilmavoimissa.

Tyyppi on palvellut myös siviili-ilmailussa (PS-40 ja PS-41) kuljetuskoneena, muun muassa Leningradin ja Moskovan välillä 1936 alkaen (PS-40) Pulkovasta.

[muokkaa] Suomi ja Tupolev SB-2

1930-luvun lopun nopeat SB-2:t olivat Suomelle talvisodassa yllätys, koska Suomi oli hankkinut hollantilaisia (Hollannin Itä-Intian heikkotasoisille lentokentille suunniteltuja) kiinteällä laskutelineellä suunniteltuja Fokker_D.XXI-hävittäjiä. Ilmavoimien päähävittäjätyyppinä olleen Fokkerin huippunopeus oli 418 km/h, kun taas SB-2:n 424 km/h. Suomen hankintapäätöksiä tehtäessä Neuvostoliiton pommituslennostojen päätyyppi oli hitaampi, 1930-luvun alun TB-3, mihin Fokkerinkin ominaisuudet olivat mainiosti riittäneet.

Alasammuttuja SB-2-koneita korjattiin Valtion lentokonetehtaalla Suomen ilmavoimien käyttöön jatkosodan aikana. Osa koneista vietiin Saksaan Luftwaffen koelentoja varten. Sodan loputtua pommikoneet ilmeisesti palautettiin osiin purettuina Neuvostoliittoon.