Völkischer Beobachter
Wikipedia
Der Völkische Beobachter ("Kansallinen tarkkailija") oli vuodesta 1920 ilmestynyt Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen pää-äänenkannattaja. Lehti ilmestyi ensin viikoittain, 8. helmikuuta 1923 lähtien päivittäin müncheniläisessä Franz-Eher-Verlagissa. Lehteä jaettiin koko Saksassa.
"Suur-Saksan kansallissosialistisen liikkeen taisteluväline", kuten lehteä puolueen piirissä mahtipontisesti kutsuttiin, oli alun alkaen nimeltään Münchner Beobachter, joka ilmestyi Münchenin esikaupunkialueella. Vuonna 1918 lehti, jonka siihenastinen kustantaja Franz Eher oli kuollut, joutui kansalliskonservatiivisen Thule-seuran (Thule-Gesellschaft) haltuun. Eräs seuran jäsenistä, Rudolf von Sebottendorf, osti Eherin leskeltä Käthe Bierbaumerilta lehden julkaisuoikeudet 5000 valtakunnamarkalla. von Sebottendorf alkoi itse julkaista lehteä, aluksi sen vanhalla nimellä, mutta alaotsikolla Sportblatt eli urheilulehti. Sisällöllisesti lehti tosin muuttui yleisestä paikallislehdestä kansallismieliseksi julkaisuksi. Elokuussa 1919 lehden nimeksi tuli Völkischer Beobacher. Kansallissosialistinen puolue osti lehden itselleen Dietrich Eckartin aloitteesta. Hänestä tuli myös lehden ensimmäinen päätoimittaja. Hänen seuraajakseen tuli Wilhelm Weiß.
Lehden alkuperäinen painosmäärä oli 8000. Ruhrin alueen miehitystä seuranneen kansallismielisyyden aallon seurauksena painosmäärä nousi syksyllä 1923 25.000 kappaleeseeen. Epäonnistuneen olutkapakan vallaankaappausyrityksen 9. marraskuuta 1923 Kansallissosialistinen puolue kiellettiin ja myös Völkischer Beobachter lakkasi ilmestymästä. Kun puolue perustettiin uudelleen 26. helmikuuta 1925, myös lehti alkoi ilmestyä uudelleen.
Münchenissä ilmestyneestä lehdestä ilmestyi ensi kertaa berliiniläinen versio 1. tammikuuta 1929. Kansallissosialistisen puolueen kasvaessa lehden painosmäärä kasvoi huomattavasti, 1931 se ilmestyi 120.000 kappaleena ja vuonna 1944 jo 1,7 miljoonana kappaleena.
Lehden ilmestyminen lakkasi muutamia päiviä ennen Saksan antautumista II maailmansodassa. Lehden viimeinen painettu kappale on päivättu 30. huhtikuuta 1945, mutta sitä ei enää toimitettu tilaajille.
