Vesijärvi

Wikipedia

Vesijärvi on Lahden kupeessa sijaitseva järvi, joka liittyy Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta. Vesijärviä on Suomessa lukuisia muitakin (mm. Kangasalla). Vesijärven pinta-ala on 108 km² ja se on Suomen järvistä 43. suurin ^[1]. Vesijärven keskisyvyys on kuusi metriä ja sen syvin kohta Kajaanseljällä on 42 metriä. Vesijärvi on tunnettu jätevesipäästöjen aiheuttamasta rehevöitymisestään.

Sisällysluettelo

1 Ekologia
2 Vesijärven eteläranta teollisesta satamasta virkistyskäyttöön
- 2.1 Pikku-Vesijärvi
3 Lähteet
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ekologia

Vesijärveen laskettiin teollisuuden vesiä jo Lahden tultua kaupungiksi 1905. Lisäteollistuminen ja etenkin kaupungin jätevesien suora laskeminen aiheutti sen, että järvi oli erittäin rehevöitynyt 60- ja 70-luvuilla. 1975 perustettiin Kariniemen jätevedenpuhdistamo, mikä poisti 70 %:a Vesijärveen liittyneestä jätevesikuormituksesta. Seuraavan vuoden huhtikuussa jätevesien laskeminen Vesijärveen lopetettiin kokonaan.

Vesijärven elvyttämiseen tähtäävä Vesijärviprojekti I alkoi 1987. Järven sinileväkukinnot päättyivät 1990, mutta alkoivat myöhemmin uudelleen. Vesijärven puhdistamiseksi aloitettiin uusi projekti, Vesijärviprojekti II. Se kestää 2002–2006.

Historiallisesti Vesijärveä on pidetty kalaisana järveä, ja sen tunnetuin kala on Paimelanlahden lahna. Suurin Suomessa pyydetty – 11,5-kiloinen – lahna kalastettiin sieltä 1912. Vielä 1920-luvulla järveä pidettiin hyvänä kalastukselle. Järvestä saatiin myös hyviä muikku- ja ankeriassaaliita. 1700-luvulla yleinen kuha hävisi kahdessa vuosisadassa miltei täysin, mutta sitä istutettiin Vesijärviprojekti I:n yhteydessä runsaasti, kuten myös pienemmissä määrin järvilohta, järvitaimenta ja toutainta. ^[2]

[muokkaa] Vesijärven eteläranta teollisesta satamasta virkistyskäyttöön

Lahden kaupungin kasvu Hollolan kylästä kauppalaksi 1878 ja Hollolan kunnasta itsenäiseksi kaupungiksi 1905 perustui Vesijärven asemalta alkavaan Lahti-Riihimäen rataan, joka yhdisti Päijänteen vesikuljetuksen Helsinkiin vievään junayhteyteen. Rata aloitti toimintansa 1870.

Vesijärven satama on muuttunut teollisuutta palvelevasta satamasta virkistyskäyttöä palvelevaksi Ankkurinlahti-alueeksi, jossa on Sibeliustalo ja ravintolalaivoja sekä Mukkulaan rajoittuva uusi kerrostalolähiö.

Huvivenelaitureita on Vesijärvessä muun muassa Vesijärven satamassa Lahden kaupungissa ja Messilän kartanon rannassa leirintäalueineen.

[muokkaa] Pikku-Vesijärvi

Pikku-Vesijärvi on puiston ympäröimä suuri lampi, joka liittyy Vesijärveen. Se sijaitsee Lahden keskusalueella, Vesijärven asemalta Teivaalanmäen ohitse johtaneen entisen rautatien itäpuolella, Lahden urheilutalon lounais- ja Lahden ammattikorkeakoulun rakennusten pohjoispuolella.

Pikku-Vesijärvi oli Vesijärven poukama ennen kuin sen ja muun Vesijärven väliin rakennettiin Vesijärven rautatieasemalle johtavan rautatien penger. Pikku-Vesijärvi on edelleen yhteydessä Vesijärveen penkereen alta kulkevan kanavan kautta.

1996 arvioitiin Pikku-Vesijärven kasvavan umpeen itsestään puolen vuosisadan kuluessa. Ennen 1998 ruoppausta, jonka aikana ruopattiin 59 tuhatta kuutiometriä liejua, Pikku-Vesijärven suurin syvyys oli 2,5 metriä ja keskisyvyys 1,7 metriä.

Rautatiepenkereeltä on poistettu kiskot. Pikku-Vesijärveen laskettiin 1919-1931 2/3 Lahden kaupungin likavesistä. Nykyään Pikku-Vesijärven ympärillä on puisto, kesäteatteri, vesiurut sekä kalastuspuisto Vonkale, josta saa ahvenia, haukia, järvitaimenia ja kirjolohia. ^[3]. Pikku-Vesijärvellä on Lahti Energian vesiurut, joita soitetaan kesäiltaisin. ^[4]