Vesitorni

Wikipedia

Roihuvuoren sienimallinen vesitorni on uusin Helsingin neljästä yhä alkuperäisessä käytössä olevasta vesitornista. Käyttönotettu 1977

Vesitorni on osa vesijohtoverkostoa. Vesitornilla on kaksi pääkäyttötarkoitusta 1. varastoida vettä ja 2. pitää yllä painetta vesijohtoverkossa.

Vesitornit ovat yleensä korkeita torneja, joiden yläpäässä on suuri vesisäiliö. Säiliön tilavuus voi olla yli 10 000 kuutiometriä. Tornilla voi samalla olla myös muuta käyttöä, esimerkiksi näkötorni, teleliikenteen "masto" tai kuten Varkaudessa, jossa vesitorni on samalla kerrostalo. Useihin vesitorneihin on rakennettu myös tähtitorni. Pohjoismaissa vesitornit ovat kaupungeissa yleensä suurempia kuin Keski-Euroopassa, mutta ne palvelevat suurempaa aluetta ja niitä on harvemmassa.

Sisällysluettelo

1 Vesitornien toiminta
- 1.1 Liian pienen paineen aiheuttamia ongelmia
2 Vesitornien päätyypit
3 Vesitornien uusiokäyttö
4 Kuvia vesitorneista
- 4.1 suomalaisia vesitorneista
- 4.2 Vesitorneja eri puolilla maailmaa
5 Katso myös
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Vesitornien toiminta

Havainnekuva vesitornin toiminnasta. 1. Pumppuasema joka pumppaa veden vesitorniin. 2. Vesitornin säiliö. 3. Käyttäjä joka on alempana kuin vesitornin veden pinta

Vesitornit ovat usein rakennettu korkealle mäelle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkissa maan vetovoiman vaikutuksesta. Koska vesi virtaa ylemmästä astiasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan ja itse asiassa vielä korkeammalla koska hanasta täytyy saada vettä riittävällä paineella ulos. Vedenpaine jollain syvyydellä on suoraan verrannollinen vedenpinnan ja syvyyden väliseen korkeuseroon. Paine ei ole riippuvainen altaan muodosta. Käytännössä kotiin tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat samaa allasta ja paine riippuu säiliön vedenpinnan ja vesijohdon korkeuserosta. Paine ei toisaalta saa olla liian suuri etteivät putkistot vaurioidu. Vaihtoehtoisesti vedenpainetta voitaisiin pitää yllä ilman vesitorneja kompressorilla mutta tämä ei ole kovin energiatehokasta. Tarvitaan vähemmän energiaa veden pumppaamiseen kerralla ylös vesitornin säiliöön, kuin ylläpitää painetta sähköisesti. Joissain korkeissa taloissa käyttövesi saatetaan pumpata ylös erillisillä pumpuilla ja painetta pitää yllä kompressorilla ja joissain pilvenpiirtäjissä on katolla omat vesisäiliöt.

[muokkaa] Liian pienen paineen aiheuttamia ongelmia

Tarpeeksi suuri paine on tarpeen vesijohtoverkon toiminnan vuoksi. Liian matalalla paineella voi olla useita vaikutuksia:

Maaperän vesi vuotaa putkeen ja pilaa juomaveden mikrobeilla, lannoitteilla ja kemikaaleilla.
Vesijohto voi romahtaa maaperän aiheuttamasta paineesta, jonka normaalisti vedenpaine kumoaa. Säännösten mukainen vesijohto kestää maanpaineen myös tyhjänä.
Vesi ei nouse kerrostalojen ylimpiin kerroksiin.
Vedenpaine on liian alhainen vesihanassa.

[muokkaa] Vesitornien päätyypit

jalattomat
- lieriömäiset: yleisin malli ennen toista maailmansotaa rakennetuissa vesitorneissa. Alppilan vesitorni

Jalalliset

- kartiomaiset: sienityyppisissä vesitorneissa säiliö on kartion muotoinen, jolloin vedenpinnan korkeus ei vaihtele niin paljoa ja paine putkistossa pysyy tasaisena. Tätä muotoa käytetään yleensä vain suurissa torneissa. Rakennusteknisesti malli yleistyi vasta sotien jälkeen ja lähes kaikki sienimalliset tornit ovat tehty betonivalua käyttäen. Roihuvuoren vesitorni
- lieriömäiset
- pallomaiset: muoto on yleinen pienissä vesitorneissa varsinkin Unkarin ja Yhdysvaltojen pienissä taajamissa näkee kyseistä mallia

[muokkaa] Vesitornien uusiokäyttö

Kahdeksankymmenluvun jälkeen vedenkulutus on laskenut vesipihimpien kodinkoneiden ja wc-pönttöjen kehityksen sekä kylpyammeiden vähenemisen takia. Tästä johtuen useita vesitorneja on poistettu käytöstä. Osa torneista on purettu mutta monelle on mietitty uusiokäyttöä. Monet poistetut tornit ovat olleet kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja tämän takia rakennussuojeltuja. Helsingin Alppilan eli Linnanmäen suurempaan vesitorniin, joka on poistettu jo käytöstä mutta suojeltu, on suunniteltu milloin hotellia milloin konserttipaikkaa.

[muokkaa] Kuvia vesitorneista

[muokkaa] suomalaisia vesitorneista

Hangon vesitorni joka on rakennettu 1942-1943 korvaten aikaisemman vesitornin, jonka neuvostojoukot tuhosivat vuonna 1941	Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Intiön vesitorni Oulussa vuodelta 1925. Torni ei ole enää käytössä.	Myllytullin vesitorni Oulussa	Karhulan sienimallinen vesitorni Kotkassa
Varkauden vesitorni joka on myös kerrostalo.	Kokkolan vanha vesitorni	Kruunupyyn vesitorni	Vaasan vesitorni

[muokkaa] Vesitorneja eri puolilla maailmaa

Naaldwijkin vesitorni Hollannissa, rakennettu 1930. Korkeus 40,8 m ja tilavuus 320 + 280 m3	Hollantilainen Aalsmeerin vesitorni art deco tyyliin vuodelta 1928	Jugend-tyylinen vesitorni Darmstadissa Saksassa	Vesitorni Mannheimissä
Käytöstä poistettu vesitorni Hampurissa jossa toimii nykyisin planetaario.	Pattbergin hiilikaivoksen vesitorni Moersissä Saksassa	Peyroun paviljonki Montpellierissä Ranskassa joka toimii myös vesitornina. Rakennettu 1768.	Ranskalainen lievästi kartionmuotoinen moderni vesitorni Tonnay-Charentessa
Kartuzyn vesitorni Puolassa	Ruotsalainen Hyllien vesitorni Malmön lähellä	Sodassa vesitornit joutuvat usein kohteeksi kun vihollisen infrastruktuuria tuhotaan. Vukovarin vesitorni joka tuhoutui Kroatian sodassa 1991.	Irakin sodassa vaurioitunut vesitorni Nasiriyassa.
Mizran kibbuzin vesitorni Israelissa	Amarillossa Texasissa oleva pienempi vesitorni	Puinen yhdysvaltalainen vesitorni Kaliforniassa.	Chicagon vesitorni joka on jäänyt korkeampien talojen puristukseen
Carmelin vesitorni Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa vesitorneissa usein lukee sijaintipaikan nimi.	Arabiemiirikunnissa oleva moderni kolmitorninen vesitorni