Vietkong
Wikipedia
Vietkong (vietnamiksi Việt Cộng) oli Etelä-Vietnamin armeijaa ja yhdysvaltalaisia vastaan taistellut sissiliike. Sissiliike voitti Vietnamin sodan, koska se käytti tehokasta sissitaktiikkaa, sieti suuria tappioita ja sai kansalta tukea sekä huoltoa Pohjois-Vietnamista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vietkongin nimestä
Liike kehittyi Vietnamin vapautusliikkeestä, Viet Minhistä. Nimitystä "Viet Cong" käytti Ngo Dinh Diemin johtaman Etelä-Vietnamin armeija ja USA:n joukot poliittisista vastustajistaan, joista monet olivat kommunisteja. Liike syntyi, kun Etelä-Vietnamissa toimivat sissiliikkeet yhdistyvät vuonna 1960. Nimitys tulee sanoista Việt Nam Cộng Sản, vietnamilaiset kommunistit. Vietkongin sissiarmeijan virallinen nimi oli Forces Armées de Libération de Peuple (FALP) eli Kansan vapautusarmeija. Koko vapautusliikkeen nimi oli Front National de Libération du Sud Viêt Nam eli Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama tai lyhyemmin Front National de Libération du Vietnam (FNL) eli Kansallinen vapautusrintama, englanniksi National Liberation Front (NLF).
[muokkaa] Vietkongin koostumus
Sissien valvomilla alueilla oli liikkeen palveluksessa lukuisia siviilejä, esim. kyläpappeja, kylänjohtajia ja opettajia. Kaikki Etelä-Vietnamissa taistelleet joukot eivät olleet Vietnamin kommunistisissejä. Osa heistä oli Pohjois-Vietnamin armeijan joukkoja, joita kutsutaan nimellä APV (l’Armée Populaire du Viêt Nam) eli Pohjois-Vietnamin kansanarmeija tai Pohjois-Vietnamin armeija (Quân đội Bắc Việt).
[muokkaa] Vietkongin ihmisoikeusrikkomukset
Vietkongin terrori oli tyyliltään samanlaista kuin muissa sisällissodissa. Se kohdistui varsinkin sissiliikkeen osittain tai kokonaan hallinnassa olevien alueiden, pääosin kylien, johtohenkilöihin ja korkeasti koulutettuihin. Nämä henkilöt olivat asemansa takia, esim. poliiseina, sodassa vastapuolella. Kylien saaminen yhteistoimintaan sissien kanssa, esim. aseiden kätkentä ja miesten värväys sisseiksi ja vihollisen liikkeiden raportointi, tapahtui väkivaltaa käyttäen ja sillä uhkaamalla.
[muokkaa] Tet-offensiivi
30. tammikuuta 1968 12 000 Vietkongin sissiä tunkeutui yöllä uudenkuun aikaan Saigoniin. Tämän laajan nk. Tet-offensiivin aikana haavoittui tai kuoli 7600 ihmistä, joista suuri osa siviilejä. Offensiiviin kuului etelävietnamilaisten luokkavihollisten teloittaminen ja terrorin kylväminen etelävietnamilaisten siviilien keskuuteen Vietkong hallitsi kaupunkia 26 päivän ajan. Sissit teloittivat ainakin 3000 ihmistä, koska tiesivät hyökkäyksen olevan poliittinen isku länsimaiden tietoisuuteen sekä Etelä-Vietnamin hallinnon moraalia vastaan. Kaupungista katosi 5800 asukasta. Vuonna 1968 amerikkalaiset kaivoivat esiin joukkohautoja, joissa oli kussakin 50-200 ruumista, yhteensä 1200. Terrori oli osa sodan psykologista puolta.
Tet-hyökkäys merkitsi Vietkongille sotilaallista katastrofia. Amerikkalaisten vastahyökkäykset sekä Khe Sanhin taistelu merkitsivät tuhansien Vierkong-taistelijoiden kuolemaa. Tet-hyökkäyksen jälkeen Vietkong näytteli sodassa enää vain toissijaista osaa, ja päävastuun taisteluista kantoi nyt Pohjois-Vietnamin vakinainen armeija. Tet-hyökkäys oli kuitenkin valtava moraalinen voitto Pohjois-Vietnamille, sillä USA menetti hyökkäyksen jälkeen uskonsa sodan oikeutukseen ja mahdollisuuksiinsa voittaa sota. Presidentti Lyndon B. Johnson aloitti 1968 sodan "vietnamisoinnin" ja amerikkalaisjoukkojen määrän vähentämisen.
[muokkaa] Syyt Vietkongin menestykseen
Vietnamin Ranskan siirtomaavallan aikaisen vastarintaliikkeen Viet Minhin eteläisenä perillisenä Vietkongin tuki kansan keskuudessa oli selviö. Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamin toinen toistaan väkivaltaisempia sotilashallituksia, jotka eivät edes yrittäneet tehdä uudistuksia ranskalaisten jälkeensä jättämään siirtomaajärjestelmään. Täysin Yhdysvalloista riippuvainen Etelä-Vietnam nähtiin voimakkaassa kontrastissa "vapaaseen" Pohjois-Vietnamiin. Vielä enemmän tämä korostui Vietnamin sodan loppuvuosina 1973-1975, kun Etelä-Vietnamin hallitus romahti täysin amerikkalaisten taistelujoukkojen vetäydyttyä maasta.
