Voitto Eloranta
Wikipedia
Voitto Viktor Eloranta (aik. Johan Viktor Lindroos), (6. heinäkuuta 1876, Janakkala – 1923 teloitettiin Neuvosto-Venäjällä) oli suomalainen kansakoulunopettaja, sanomalehtimies ja kansanedustaja sekä kauppapuutarhuri.
[muokkaa] Elämäkerta
Voitto Eloranta syntyi räätäli Viktor Lindroosin ja Miina Kustaantyttären perheeseen ja hän avioitui Agnes Elvira Maria Willmanin kanssa. Hän kävi kansakoulun Janakkalassa (kuntaan oli perustettu kunnallinen kansakoulu jo vuonna 1861, katso Kustaa Paturi) ja jatkoi koulunkäyntiä Jyväskylä, kansakouluopettajaseminaarissa, josta hän valmistui opettajaksi vuonna 1899.
Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Hän oli kahdesti eduskunnan jäsenenä, eli vuosina 1907–1908 sekä 1909–1910. Hänet valittiin molemmilla kerroilla Hämeen eteläisestä vaalipiiristä. Kansanedustajana hän toimi jäsenenä pankkivaliokunnassa, eduskunnan suuressa valiokunnassa sekä talousvaliokunnassa.
Ennen eduskuntaan valitsemistaan Eloranta työskenteli kansakoulunopettajana Hauholla 1899–1903 ja Hausjärvellä 1903–1905. Hän toimi Työmies-lehden toimittajna 1906–1911 sekä Juna-lehden toimittajana 1907–1909. Eduskunnasta putoamisen jälkeen hän osti kauppapuutarhan Espoosta ja toimi yhdessä puolisonsa kanssa kauppapuutarhurina.
Vuoden 1918 tapahtumien jälkiselvittelyissä Eloranta ja hänen puolisonsa siirtyivät Venäjälle ja Pietariin.
[muokkaa] Venäjällä
Voitto Elorannan perhe, vaimo ja poika siirtyivät ensiksi Venäjälle, nuorin lapsista jätettiin hoitoon Suomeen. Myöhemmin poika Veikko toimitettiin kuitenkin hoitoon Suomeen. Isä Eloranta matkusti itse perässä. Elorannat osallistuivat Suomen kommunistisen puolueen toimintaan, mutta pian he muiden Suomesta tulleiden emigranttikommunistien tavoin joutuivat konfliktiin puolueen paikallisista kommunisteista muodostetun keskuskomitean kanssa. Eräiden lähteiden (Vallinharju) mukaan syynä olisi ollut eritoten Jukka Rahjan ja muiden keskuskomitean johtajien nurjamielinen suhtautuminen Suomesta tulleisiin emigrantteihin. Toisaalta esitetään (Paastela), että keskuskomitean tietoon olisi tullut Elorannan yhteydet tiedusteluviranomaisiin.
Kiista johti avoimeen konfliktiin ja Aku Paasin johtama opposition jäsenet ampuivat puoluejohdon jäsenet Jukka Rahjan. Oppositiota on myöhemmin kutsuttu "murhaoppositioksi". Murhan päätekijäksi oikeus totesi 1922 Voitto Elorannan ja hänet tuomittiin teloitettavaksi. Tuomi pantiin täytäntöön vuonna 1923. Voitto Elorannan kanssa samanaikaisesti oli pidätetty myös hänen vaimonsa Elvira Willman-Eloranta, joka kuitenkin vapautettiin kaikista syytteistä. Kuitenkin Elvira katosi aiemmin tuntemattomalla tavalla Moskovassa jonkin ajan kuluttua vapautumisestaan.
[muokkaa] Lähteet
- Jukka Paastela: Finnish Communism under Soviet Totalitarianism. Kikimora. 2003.
- Maarit Vallinharju; Elvira Willman-Eloranta. Teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen. Helsinki, Tammi. 19687
- Eduskunnan kansanedustajamatrikkeli