Ydinsota
Wikipedia
Ydinsota on pääosin ydinaseilla käytävä sota. Ydinsotia on lajiteltu rajoitettuun ydinsotaan ja rajoittamattomaan ydinsotaan. Rajoitettu ydinsota on vain muutamien ydinkärkien käyttöä ensisijaisesti vastustajan sotilaallisiin kohteisiin. Rajoittamattomassa sodassa vastapuoli pyritään tuhoamaan täydellisesti.
Toistaiseksi ydinaseita on kuitenkin käytetty vain toisen maailmansodan lopussa. Tällöin Yhdysvallat iski ydinaseilla Hiroshimaan ja Nagasakiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Molemminpuolinen varmistettu tuho
Molemminpuolinen varmistettu tuho (engl. 'Mutual assured destruction', MAD) on doktriini, jossa ydinaseiden laajamittainen käyttö aiheuttaisi sekä puolustajan, että hyökkääjän täydellisen tuhoutumisen. Sen mukaan vahvan ydinpelotteen rakentaminen olisi välttämätöntä samojen aseiden käytön estämiseksi.
Teorian mukaan kumpikaan osapuoli ei uskaltaisi laukaista ensi-iskua oman tuhonsa pelossa. MAD:n on väitetty toimineen kylmän sodan aikana 1950- ja 1960-luvuilla Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä, ja estäneen avoimen sodan maiden välillä, vaikkakin ne kävivät pienempiä sijaissotia eri puolilla maailmaa.
Kennedyn hallinnon puolustusministeri Robert McNamara määritteli varmistetun tuhon käsittävän 40 % vastustajan väestöstä ja 70 % teollisuudesta. Yhdysvaltain puolustusministeriö laski tähän tarvittavan 400 kohteensa saavuttanutta yhden megatonnin ydinkärkeä. Eräässä presidentin muistiossa asetettiin Yhdysvaltain ohjusjoukkojen tavoitteeksi, että Neuvostoliitossa oli oltava iskujen päätteeksi vähemmän henkiin jääneitä kuin Yhdysvalloissa. Tämän varmistamiseksi Yhdysvalloilla oli vuonna 1967 33000 kärkeä, mukaan lukien taktiset ydinaseet.
[muokkaa] Ydinsodan seuraukset
Ydinsota aiheuttaa myös laajoja säteilyhaittoja, mm. epämuodostumia. Toisaalta joissakin ydinsodan skenaarioissa on laskettu, että kyseisen ydinsodan seurauksena lapsista syntyy esimerkiksi 5 - 10 prosenttia epämuodostuneina. Tämän asian ydin on se, että rauhan aikana lapsista syntyy 1 - 2 prosenttia epämuodostuneina. lähde?
Ydinsodan seurauksena voi mahdollisesti olla ydintalvi. Siinä lukuisten ydinräjähdysten seurauksena maapallo peittyy pölypilveen, joka säilyy ilmakehässä vuosikausia. (vrt. vuoden 536 kaltainen katastrofi.)
Ydinsodan seurauksena myös otsonikerros voi oheta. Tämä aiheuttaa ihosyöpää ja silmäsairauksia eläimille ja ihmisille.
Suurimpiin kaupunkeihin suunnattuna ydinsota saattaa valtion täydelliseen sekasortoon. Hallinnon, talouden, sodankäynnin, koulutuksen, tutkimuksen ja muiden osalta erikoistunein kerros häviää ja seurauksena voi olla koko valtion romahtaminen ja taantuminen paljon alkeellisempaan yhteiskuntamalliin.
Korkealla ilmakehässä räjäytettyjen ydinaseiden aiheuttama elektromagneettinen pulssi voi tuhota tärkeimmät elektroniset ja sähköiset järjestelmät. Tämä voi lamauttaa tietoyhteiskunnan perustan.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteitä
- Säteilyturvakeskus
- Albert-Laszlo Barabasi: ”Linked; The New Science of Network”. Persus Publishing USA 2002 (ISBN-0-7382-0667-9) s. 115 ja 117 (Internetin kaatuminen)
