Zulun kieli
Wikipedia
Zulu | |
Muu nimi | |
Omakielinen nimi | isiZulu |
Englanti | Zulu |
Ranska | zulu |
Tiedot | |
Alue | Etelä-Afrikan tasavalta, Malawi, Mosambik, Swazimaa |
Virallinen kieli | Etelä-Afrikan tasavalta |
Puhujia | 9 000 000 |
Sija | 87. |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | nigeriläiskongolaiset kielet |
Kieliryhmät | bantukielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | zu |
ISO 639-2 | zul |
SIL | ZUU |
Ohje |
Zulu eli isiZulu on Etelä-Afrikan tasavallan puhutuin kieli ja yksi virallisista kielistä. Sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 000 ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Noin puolet eteläafrikkalaisista ymmärtää zulua. Yli 95 % zulun puhujista elää Etelä-Afrikan tasavallassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.
Zulu on eräs suurimmista bantukielistä. Se kuuluu ngunikielten alaryhmään, johon kuuluvat myös xhosa, ndebele ja swati. Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Persoonapronominit
Zulun persoonapronominit ovat:
- mina = minä
- wena = sinä
- yena = hän
- thina = me
- nina = te
- bona = he
[muokkaa] Etuliitteet
Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.
Luokka | Etuliite | Esimerkki |
---|---|---|
1 | umu- | umuntu (ihminen) |
2 | aba- | abantu (ihmiset) |
3 | umu- | umuthi (puu) |
4 | imi- | imithi (puut) |
5 | i-, ili- | izulu (taivas) |
6 | ama- | amazulu (taivaat) |
7 | isi- | isibani (lamppu) |
8 | izi- | izibani (lamput) |
9 | n-, in- | indlovu (norsu) |
10 | izin- | izindlovu (norsut) |
11 | u-, ulu- | ulimi (kieli) |
14 | ubu- | ubuntu (ihmisyys) |
15 | uku- | ukudla (syödä) |
[muokkaa] Zulunkielisiä fraaseja
- "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
- "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
- "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
- "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
- "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
- "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
- "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
- "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
- "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
Bantukielet |
chichewa | herero | kongo | luganda | ruanda | swahili | tswana | xhosa | zulu |