Mosambik

Wikipedia

República de Moçambique
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Armando Guebuza Luísa Diogo
Pääkaupunki	Maputo
Muita kaupunkeja	Beira
Pinta-ala  – josta sisävesiä	801 590 km² (sijalla 35) 2,2 %
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	19 406 703 (sijalla 56) 24,2 / km² 1,38 % (2006)
Viralliset kielet	portugalin kieli
Valuutta	metical (MZM)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 105 25,59 miljardia USD 1 300 USD
HDI (2003)	0,379 (sijalla 178)
Elinkeinorakenne	maatalous 24,2 %, palvelut 34,6 %, teollisuus 41,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 UTC+2
Itsenäisyys  – Portugalista	25. kesäkuuta 1975
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+258
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Pátria Amada

Mosambikin tasavalta eli Mosambik on valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Etelä-Afrikka, Swazimaa, Zimbabwe, Malawi ja Tansania. Idässä se rajoittuu Intian valtamereen.

Mosambik oli itsenäistymisensä aikoihin vuonna 1975 yksi maailman köyhimmistä valtioista. Maassa puhkesi pian Portugalista itsenäistymisensä jälkeen sisällissota. Se päättyi vuonna 1992, ja ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin 1994. Mosambik on Portugalinkielisten maiden yhteisön ja Kansainyhteisön jäsen, vaikka maa ei ole koskaan ollut osa brittiläistä imperiumia.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Varhaiset vaiheet 1.2 Eurooppalaiset yhteydet 1.3 Nykyaika 2 Politiikka ja yhteiskunta 3 Aluejako 4 Maantiede ja luonto 4.1 Eläimistö 4.2 Kasvisto 4.3 Ilmasto 5 Talous 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat 6 Väestö 7 Kulttuuri 7.1 Musiikki 8 Katso myös 9 Lähteet

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Mosambikin historia

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Mosambikin ensimmäiset asukkaat olivat busmanneja eli saneja. Muutaman viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskun alkua pohjoisesta saapui bantukansojen jäseniä. Keskiajalla Mosambikin rannikolle saapui arabikauppiaita, jotka liittivät sen osaksi Intiaan ja Arabian niemimaalle ulottuneita kauppaverkostoja ja toi islamin alueelle. 1100-luvulla perustettu Monomotapan kuningaskunta sijaitsi nykyisten Mosambikin ja Zimbabwen alueilla.

[muokkaa] Eurooppalaiset yhteydet

Portugalilainen Vasco da Gama saapui Mosambikin rannikolle vuonna 1498, jolloin alueella oli useita arabien asutuskeskuksia ja paikallisia sulttaanikuntia. 1500-luvulla portugalilaiset rakensivat ja valtasivat useita satamia ja tukikohtia Intiaan käytävän kaupan välietapeiksi. Alun perin portugalilaisten tärkein tukikohta oli Ilha de Moçambiquen saarella sijainnut São Sebastião de Moçambiquen kaupunki. Maa nimettiin myöhemmin juuri saaren mukaan. Koko maalle nimi Mosambik vakiintui vasta 1800-luvulla.

Portugalin maailmanvallan heiketessä 1500-luvun lopulla myös ote Mosambikista heikkeni ja vasta 1800-luvun lopulla Transvaalin kultakuumeen jälkeen eurooppalaiset tunkeutuivat sisämaahan. Arabien harjoittama orjakauppa maassa jatkui vuoteen 1877. Portugalin hallitus luovutti 1891 suuren osan maata yksityisen, pääasiassa brittiläisomisteisen, Mosambikin komppanian hallintaan.

[muokkaa] Nykyaika

Vaikka monet Euroopan maat toisen maailmansodan jälkeen myönsivät siirtomailleen itsenäisyyden, Portugali päätti pitää omista siirtomaistaan kiinni. Mosambikin asema muutettiin merentakaiseksi maakunnaksi. Samoihin aikoihin myös maahanmuutto Mosambikiin kasvoi. Vuonna 1975 Mosambikissa asui noin 250 000 portugalilaista.

Vuonna 1962 Dar es Salaamissa perustettiin Mosambikin itsenäisyyden asiaa ajava FRELIMO-liike (Mosambikin vapautusrintama). Vuonna 1964 käynnistettiin sissisota itsenäisyyden saavuttamiseksi. Mosambik saavutti itsenäisyyden Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen 25. kesäkuuta 1975. Maahan perustettiin FRELIMO:n johtama marxilainen yksipuoluejärjestelmä. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi Samora Machel.

FRELIMO:n ja RENAMO:n (Mosambikin kansallisen vastarintaliikkeen) välinen valtataistelu johti pian sisällissotaan, jonka aikana noin 900 000 siviiliä kuoli ja yli viisi miljoonaa evakuoitiin. 1,7 miljoonaa ihmistä pakeni naapurimaihin. Myös maamiinat johtivat useisiin vakaviin loukkaantumisiin ja kuolemiin. Presidentti Machel kuoli vuonna 1986 lento-onnettomuudessa, ja hänen seuraajakseen nimitettiin Joaquim Chissano. Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon heikentyessä sisällissota päättyi vuonna 1990 aselepoon. Samana vuonna kirjoitettiin uusi perustuslaki. Vuonna 1992 tehtiin rauhansopimus ja Mosambikista tuli monipuoluedemokratia. Vuoteen 1995 saakka sopimusta valvoivat Mosambikissa YK:n rauhanturvaajat.

Vasemmistolainen FRELIMO on voittanut vuosien 1994 ja 2000 presidentin- ja parlamenttivaalit, mutta oikeistolainen RENAMO on maan toiseksi suurin puolue. Vuonna 1995 Mosambik liittyi Kansainyhteisöön ensimmäisenä maana, joka ei ole koskaan ollut osa brittiläistä imperiumia. Vuonna 1996 Mosambikista tuli yksi Portugalinkielisten maiden yhteisön perustajajäsenistä. Vuonna 2000 maassa tapahtui pahimmat tulvat vuosikymmeniin. Ne tappoivat yli 600 ihmistä ja jättivät miljoona kodittomiksi.

Helmikuussa 2004 valittiin maan ensimmäinen naispääministeri, Luísa Diogo.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Pääartikkeli: Mosambikin politiikka Mosambik on monipuoluedemokratia. Valtionpäämies on presidentti, joka valitaan suorilla kansanvaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämänhetkinen presidentti on Armando Guebuza. Hallitusta johtaa pääministeri, joka on tällä hetkellä Luísa Diogo. Mosambikin parlamentti koostuu 250 jäsenestä, joiden toimikausi on viisi vuotta. Äänioikeus on jokaisella kahdeksantoista vuotta täyttäneellä.

Homoseksuaalisuus on Mosambikissa laitonta ja siitä saattaa seurata sakko tai enintään kolmen vuoden vankeus. Kuolemanrangaistus kiellettiin vuoden 1990 perustuslaissa.

[muokkaa] Aluejako

Mosambik jakautuu 11 provinssiin:

1. Cabo Delgado
2. Gaza
3. Inhambane
4. Manica
5. Maputo (kaupunki)
6. Maputo (provinssi)
7. Nampula
8. Niassa
9. Sofala
10. Tete
11. Zambezia

Provinssien lisäksi Mosambikissa on 128 piiriä ja 33 kuntaa.

[muokkaa] Maantiede ja luonto

Mosambik sijaitsee Kaakkois-Afrikassa. Sillä on yhteistä maarajaa Tansanian, Malawin, Sambian, Zimbabwen, Etelä-Afrikan ja Swazimaan kanssa. Mosambikin itäpuolella on Mosambikin kanaali. Maan jakaa kahtia Sambesijoki. Mosambikin korkein kohta on Monte Binga, joka kohoaa 2 436 metriin merenpinnan yläpuolella.

[muokkaa] Eläimistö

Mosambikin eläimistö on monimuotoinen. Gorongosan kansallispuistossa oli ennen sisällissotaa noin kolmetuhatta elefanttia, mutta nykyään niitä on enää 120. Eri lintulajeja on arviolta kuusisataa.

[muokkaa] Kasvisto

Mosambikissa tiedetään esiintyvän ainakin 5 600 eri kasvilajia. Endeemisiä lajeja on 250.

[muokkaa] Ilmasto

Mosambikissa on trooppinen ilmasto. Sadekausi on marraskuusta maaliskuuhun. Heinäkuusta syyskuuhun on kylmempää ja kuivempaa. Keskilämpötila Maputossa on tammikuussa 26 °C ja heinäkuussa 19 °C.

[muokkaa] Talous

Sisällissodan päätyttyä vuonna 1992 Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Vuonna 2005 Mosambikin bruttokansantuote henkeä kohden oli 1 300 Yhdysvaltain dollaria. Vielä 1980-luvun puolivälissä se oli ollut 120 dollaria.

Mosambikin valuutta on metical, joka korvasi escudon vuonna 1980. Metical jakautuu sataan centavoon.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• titaani
• maakaasu

[muokkaa] Väestö

Väestötiedot vuonna 2005
Ikärakenne	0–14-vuotiaita 43,1 % 15–64-vuotiaita 54,1 % yli 64-vuotiaita 2,8 %
Mediaani-ikä	18,29 vuotta
Väestönkasvu	1,48 %
Syntyvyys	35,79 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus	20,99 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus	130,79 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto	0 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote	keskiarvo: 40,32 vuotta miehet: 39,9 vuotta naiset: 40,75 vuotta
HIV:n levinneisyys aikuisväestössä	12,2 %
Lukutaitoisia	54,9 % väestöstä

Etnisesti Mosambikin väestö jakautuu lukuisiin afrikkalaisiin kansoihin. Makuat ovat tärkein ryhmä pohjoisessa, senat ja ndaut ovat enemmistönä Sambesin laaksossa ja maan eteläosissa asuu pääosin tsonga- ja shangaan-kansaa.

Uskonnollisesti noin puolet väestöstä harjoittaa perinteisiä animistisia uskomuksia, kristittyjä on n. 30 % ja muslimeita 20 %.

HIV/AIDS on maassa vakava kansanterveysongelma, n. 12 % aikuisväestöstä arvoidaan olevan HIV-positiivisia.

Noin 48 % mosambikilaisista on lukutaitoisia. Miehistä 63,5 % ja naisista 32,7 % osaavat lukea ja kirjoittaa.

Useimmat asukkaat puhuvat äidinkielenään paikallisia kieliä, kuten makuaa. Virallinen kieli on portugali, jota puhuu äidinkielenään 8,8 % ja toisena kielenään 27 % väestöstä.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Musiikki

Mosambikilainen musiikki on usein portugalilaisvaikutteista. Yleisin nykymusiikin tyylilaji on marrabenta. Suosittuja yhtyeitä ovat muun muassa Mabulu, Eyuphuro, Ghorwane ja Kapa Dech.

[muokkaa] Katso myös

• Mosambikin tulva (2000)

[muokkaa] Lähteet

• CIA - The World Factbook - Mozambique

	Portugalinkielisten maiden yhteisö
	Angola | Brasilia | Guinea-Bissau | Itä-Timor | Kap Verde | Mosambik | Portugali | São Tomé ja Príncipe