Apollo (avaruusohjelma)
Wikipedia
Apollo oli Yhdysvaltojen vuosien 1961–1972 välillä toteuttama avaruusohjelma. Sen tavoitteena oli tehdä miehitetty avaruuslento Kuuhun, laskeutua sinne ja palata takaisin ennen avaruuskilpaa siihen asti johtaneita neuvostoliittolaisia. Tämä päämäärä saavutettiin lopulta Apollo 11 -lennolla 1969. Ohjelma jatkui yhä 1970-luvun alkupuolen Kuuhun suuntautuneilla tieteellisillä tutkimuslennoilla, mutta osa suunnitelluista jatkolennoista peruttiin.
[muokkaa] Historia, tärkeät henkilöt ja lähtökohdat
Saksalainen Wernher von Braun johti ohjelmaa NASA:n Marshallin avaruuskeskuksesta Huntvillestä, Alabamasta. Hänen tiimiinsä kuului mm. lukuisia insinöörejä, jotka olivat olleet mukana V2-ohjuksen suunnittelussa Saksassa toisen maailmansodan aikana. Moniin teknisiin ratkaisuihin vaikutti merkittävästi NASA:n aerodynaamikko Maxime Faget ja North American-lentokonetehtaan insinöörit (tärkeimpänä Harrison Storms), jotka tekivät paljon työtä Apollo-kuuohjelman eteen.
Apollo-ohjelma onnistui lopulta tavoitteessaan, kun taas Neuvostoliiton kuuohjelma, jonka tavoite oli onnistua lennossa ennen Yhdysvaltoja, epäonnistui pahasti tarkoitukseen suunniteltujen N1-kantorakettien räjähdettyä pian lähdön jälkeen koelaukaisujen yhteydessä. Tapahtunut oli niin paha takaisku Neuvostoliiton avaruusohjelmalle, ettei kuuohjelman olemassaoloa edes julkisesti myönnetty ennen kuin vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
[muokkaa] Avaruusohjelman lennot
Apollo-ohjelmassa toteuttiin lopulta 11 miehitettyä lentoa, jotka oli nimetty Apollo 7—Apollo 17. Apollo 4, Apollo 5 ja Apollo 6 olivat miehittämättömiä testilentoja, Apollo 2 ja 3 lentoja ei tehty. Apollo 1 -nimeä käytetään ensimmäisestä suunnitellusta miehitetystä lennosta, joka peruttiin sen jälkeen kun kolmen hengen miehistö sai surmansa laukaisuharjoituksessa tapahtuneessa tulipalossa. Onnettomuuden vuoksi miehitettyjä laukaisuja haluttiin vähentää, ja niitä tehtiin 23 kappaletta.
[muokkaa] Ohjelman tavoitteiden määrittely
Yhdysvallat oli aloittanut miehitetyt avaruuslennot Mercury- ja Gemini-ohjelmillaan, mutta John Kennedy siirsi dramaattisesti ohjelman tavoitetta kongressin yhteisistunnossa 25. lokakuuta 1961. Myös tämä vaikutti vahvasti Kennedyn julkisuuskuvaan. Maata kiertävien lentojen sijaan päätettiin ennen 1960-luvun loppua viedä ihminen turvallisesti Kuuhun ja tuoda hänet takaisin. Heillä oli myös kiire saada se tehtyä ennen Neuvostoliittoa, jolla oli sama tavoite.
[muokkaa] Lennon suoritustavan valinta
Sen jälkeen kun tavoite oli asetettu, Apollo-ohjelman suunnittelijoitten oli löydettävä tapa jolla lento voitaisiin suorittaa määräaikaan mennessä, olemassa olevan teknologian puitteissa ja pienimmällä mahdollisella riskillä.
Ratkaisuksi harkittiin kolmea vaihtoehtoa:
Suora lento: Tässä vaihtoehdossa yksivaiheinen kuualus lentäisi ja laskeutuisi Kuuhun ja palaisi sieltä kokonaisena. Tämä vaihtoehto olisi kuitenkin vaatinut kiinteäpolttoaineisen Nova-kantoraketin loppuunkehittämistä ja käyttämistä.
Maan kiertoradalla kohtaaminen: Tässä vaihtoehdossa olisi laukaistu kaksi Saturn V kantorakettia, joista toinen olisi kuljettanut varsinaista kuualusta ja toinen sen polttoainetta. Alukset olisivat telakoituneet Maan kiertoradalla ja kuualus olisi tankattu lentoa varten. Tässäkin vaihtoehdossa koko alus olisi lentänyt ja laskeutunut Kuuhun.
Kuun kiertoradalla kohtaaminen: Tässä valituksi tulleessa vaihtoehdossa, jonka suunnitteli John Houbolt, alus oli modulaarinen, koostuen Apollo komento/huoltomoduulista (CSM) ja kuumoduulista (LM), jotka telakoitiin toisiinsa Maan kiertoradalla.
[muokkaa] Avaruusraketin rakenne
Komento/huoltomoduuli sisälsi hengissäpitojärjestelmän kolmihenkisen miehistön viisipäiväiselle matkalle, ja lämpökilven Maan ilmakehään laskeutumista varten.
Kuumoduuli irtautui komento/huoltomoduulista Kuun kiertoradalla ja laskeutui kahden astronautin kanssa Kuuhun. Astronautit nousivat Kuusta pelkällä kuumoduulin yläosalla ja telakoituivat komentomoduuliin, tämän jälkeen kuumoduulin yläosan annettiin pudota takaisin Kuuhun.
Komento/huoltomoduuli palaa Maahan. Lennon lopussa huoltomoduuli irrotettiin komentomoduulista ja komentomoduuli laskeutui lämpökilven ja laskuvarjojen avulla mereen.
Tämän suunnitelman etu, ja valinnan syy oli, että se vaati vain hyvin pienen aluksenosan Kuuhun lennättämisen ja palauttamisen.
[muokkaa] Kantoraketit
Apollo-ohjelmassa käytettiin neljää erilaista kantorakettia:
Miehitetyillä lennoilla käytettiin Saturn IB ja V -kantoraketteja.
[muokkaa] Lennot
Marshall Space Flight Center, joka suunnitteli Saturn-raketit, käytti lennoista nimeä Saturn-Apollo (SA) kun taas Kennedy Space Center kutsui niitä Apollo-Saturn (AS) -lennoiksi. Tästä syystä miehittämättömien Saturn I -lentojen tunnus oli tyyppiä SA-(numero) ja miehittämättömien Saturn IB -lentojen AS-(numero).
[muokkaa] Miehittämättömät Saturn I -kantoraketilla
[muokkaa] Miehittämättömät laukaisualustalta pelastautumiskokeet
- Pad Abort Test-1
- Pad Abort Test-2
[muokkaa] Miehittämättömät Little Joe II -kantoraketilla
- QTV
- A-001
- A-002
- A-003
- A-004
[muokkaa] Miehittämättömät Saturn IB ja Saturn V -kantoraketeilla
- AS-201 - Saturn IB:n ensimmäinen testilento
- AS-203
- AS-202
- Apollo 4 - ensimmäinen Saturn V -kantoraketin testi
- Apollo 5 - Saturn IB:n ja kuumoduulin testi
- Apollo 6 - Saturn V -kantoraketin testi
[muokkaa] Miehitetyt
- Apollo 1 - miehistö kuoli tulipalossa testissä (ei lentänyt)
- Apollo 7 - ensimmäinen miehitetty Apollo-lento
- Apollo 8 - ensimmäinen miehitetty lento Kuun ympäri
- Apollo 9
- Apollo 10
- Apollo 11 - ensimmäinen kuukävely
- Apollo 12
- Apollo 13 - Epäonninen lento. Ei laskeutunut kuuhun. Miehistö pelastui.
- Apollo 14
- Apollo 15
- Apollo 16
- Apollo 17 - viimeinen Apollo-kuulento
[muokkaa] Peruutetut
[muokkaa] Ohjelmat jotka käyttivät Apollo-ohjelmasta jäänyttä laitteistoa
- Skylab
- Apollo-Sojuz, Apollo-alusta kutsuttiin Apollo 18:ksi
[muokkaa] Katso myös
| Apollo-ohjelma |  |
|---|---|
| SA-1 | SA-2 | SA-3 | SA-4 | SA-5 | A-101 | A-102 | A-103 | A-104 | A-105 Pad Abort Test-1 | Pad Abort Test-2 | QTV | A-001 | A-002 | A-003 | A-004 | AS-201 | AS-203 | AS-202 Apollo 1 | Apollo 4 | Apollo 5 | Apollo 6 | Apollo 7 | Apollo 8 | Apollo 9 | Apollo 10 | Apollo 11 | Apollo 12 | Apollo 13 | Apollo 14 | Apollo 15 | Apollo 16 | Apollo 17 Peruutetut lennot: Apollo 18 | Apollo 19 | Apollo 20 |
