Cornwall
Wikipedia
Cornwall on kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä.
Cornwall, sekä sen ainoa naapurikreivikunta Devon, sijaitsevat pitkällä, Atlantin valtamereen työntyvällä niemimaalla. Cornwallin pituus länsi-itä-suunnassa on n. 120 km ja pinta-ala n. 3515 km². Niemimaan läntisin kärki on nimeltään Land's End eli "Maan pää"; etelärannikolla taas on Britannian eteläisin kärki, Lizard point. Avomerellä, noin 40 km Land's Endistä länteen sijaitsee Scillysaaret, joilla on oma paikallishallintonsa. Suurin joki on Cornwallin ja Devonin rajalla virtaava, Englannin kanaaliin laskeva Tamar (96 km). Cornwallin rannikot ovat monin paikoin jyrkkiä ja kallioisia, mutta varsinkkin pohjoisrannikolla on kauniita hiekkarantaisia lahtia. Asukasluku on 513.527 ja asukastiheys 144 as/km². Suurimmat kaupungit ovat St Austell (22.658 as.), Penzance (21.168), Truro (hallinnollinen pääkaupunki, 20.920), Newquay (19.423), Bodmin (12.778) ja St Ives (11.165). (Asukasmäärät vuodelta 2001)
Kreivikunnan alue on pääosin graniittista nummiylänköä, jossa viihtyvät erilaiset kanervakasvit. Ylänköjen välisissä laaksoissa on myös tiheitä metsiä. Suurin nummialue on pohjoisosissa levittäytyvä, n. 6.800 hehtaaria laaja Bodminin nummi. Ilmasto Cornwallissa on merellinen, joten vallitsevat länsi- ja lounaistuulet tuovat runsaasti sateita ja sumut ovat yleisiä. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 1000-1500 mm. Linnusto on erityisen rikas rannikoilla, jossa voi nähdä mm. ruokkeja, merikeijuja, erilaisia kahlaajia sekä lokkeja. Myös hylkeet ovat rannikoilla yleisiä.
Cornwallilla on muusta Englannista selvästi erotettavissa oleva yksilöllinen kulttuuri, joka perustuu paljolti kelttiläiseen perintöön. Keltit halllitsivat aluetta pitkään ja vuonna 836 Cornwall oli viimeinen osa Englannissa, joka joutui saksien vallan alle. Tarut Kuningas Arthurin valtakunnasta, Camelotista on usein sijoitettu Cornwalliin. Cornwallin asukkailla oli aikoinaan oma kielensä, korni, joka kuuluu kelttiläisiin kieliin (Kreivikunnan nimi on korniksi Kernow). Kornin kieli, jolla on yhtäläisyyksiä bretonin kanssa, hävisi 1700-luvun lopupuolella; on väitetty, että vuonna 1777 kuollut Dolly Pentreath-niminen nainen oli viimeinen kornia äidinkielenään puhunut. Nykyisin kieli on kuitenkin syntynyt uudestaan innokkaiden harrastajien toimesta ja sillä sanotaan olevan n. 1000 puhujaa Lounais-Englannissa. Kornilainen itsenäisyysliike yrittää saada alueella laajempaa itsehallintoa.
Vuonna 1337 Edvard Musta prinssi, kuningas Edvard III:n poika, sai Cornwallin herttuan arvonimen, joka on sittemmin periytynyt aina Ison-Britannian hallitsijan vanhimmalle pojalle. Nykyinen Cornwallin herttua on Prinssi Charles ja hänen vaimonsa Camilla Cornwallin herttuatar.
[muokkaa] Lähteet
- Microsoft Encarta Encyclopedia (Standard Edition 2005)
- Maailman maat ja kansat: Brittein saaret (Valitut Palat/WSOY, Helsinki 1993)
