Georgi Malenkov
Wikipedia
 |
|
| Neuvostoliiton johtaja | |
|---|---|
| Varapresidentti | {{{varapresidentti}}} |
| Virassa | 1953–1955 |
| Edeltäjä | Josif Stalin |
| Seuraaja | Nikita Hruštšov |
| Syntymäaika | 8. tammikuuta 1902 |
| Syntymäpaikka | Orenburg |
| Kuolinaika | 14. tammikuuta 1988 |
| Kuolinpaikka | Almaty |
| Puolue | {{{puolue}}} |
| Ammatti | {{{ammatti}}} |
| Uskonto | {{{uskonto}}} |
| Puoliso | {{{puoliso}}} |
| Allekirjoitus | {{{allekirjoitus}}} |
Georgi Maksimilianovitš Malenkov (ven. Гео́ргий Максимилиа́нович Маленко́в; s. 8. tammikuuta 1902, k. 14. tammikuuta 1988) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja kommunistipuolueen pääsihteeri. Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja (pääministeri) vuosina 1953–1955. Georgi Malenkov oli Neuvostoliiton johtaja Josif Stalinin jälkeen vuosina 1953–1955.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaisemmat vaiheet
Malenkov oli syntynyt Orenburgissa, Venäjällä. Malenkov oli makedonialaisesta upseeriperheestä. Malenkov oli liittynyt Puna-armeijaan vuonna 1919 ja kommunistipuolueseen huhtikuussa 1920. Puna-armeijassa hän toimi poliittisena komissaarina. Malenkov valmistui insinööriksi Moskovan teknisestä korkeakoulusta vuonna 1925.
[muokkaa] Poliittinen toiminta
Malenkov työskenteli kommunistipuolueessa ja hänestä tuli yksi Stalinin suosikeista. Malenkov oli suunnitelemassa ja järjestämässä 1930-luvun vainoja yhdessä Lavrenti Berijan kanssa, Stalinin käskystä. Toisen maailmansodan aikana Malenkov ja Berija vastasivat Neuvostoliiton ammus- ja lentokonetuotannosta. Malenkov valittiin Politbyroon vuonna 1946. Andrei Ždanovin jouduttua Stalinin epäsuosioon vuonna 1948, Malenkovista tuli Stalinin seuraajaehdokas. Malenkov ja Berija karkottivat Zhdanovin kannattajat kommunistipuolueesta ja lähettivät heidät työleireille. Malenkovista tuli puoluesihteeristön jäsen ja Stalinin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.
[muokkaa] Pääsihteerinä
Berija hyväksyi Malenkovin nimityksen kommunistipuolueen pääsihteriksi Stalinin kuoleman jälkeen.
Malenkovin talousuudistukset:
- kulutustavarateollisuuden perustaminen
- elintarviketoimitusten parantaminen
- asuntorakentamisen lisääminen
- pakkotyöjärjestelmän purkaminen
[muokkaa] Malenkovin ulkopolitiikka
Malenkovin ajatus ydinsodasta molempia osapuolia tuhoavana voimana ei saanut kannatusta sotilasjohdon ja raskaan teollisuuden kannattajien Nikolai Bulganin ja Nikita Hruštšov puolelta. Suhteita länsimaihin avattiin. Neuvostoliiton ulkopolitiikka muuttui joustavammaksi.
[muokkaa] Malenkovin syrjäyttäminen
Malenkov pakotettiin eroamaan pääministerin ja kommunistipuolueen pääsihteriin virasta helmikuussa 1955. Malenkovin uudistusten hitaus ja aiempi yhteistyö Berijan kanssa katsottiin syiksi erottamiselle ja myös neuvostoarmeijan upseeriston tyytymättömyys tuleviin muutoksiin, armeijan miesmäärän supistamiseen. Malenkov nimitettiin voimalaitoksen johtajaksi Kazahstaniin. Malenkov kannatti Molotovia teollisuuden keskittämiskysymyksessä vuonna 1957. Keskuskomitea kutsuttiin koolle. Keskuskomitea ryhmittyi Hruštšovin puolelle. Molotov, Malenkov ja Lazar Kaganovitš leimattiin puolueen vastaisiksi henkilöiksi. Heidät erotettiin presidiumista ja keskuskomiteasta. Malenkov erotettiin kommunistipuolueesta vuonna 1961.
Malenkov kuoli 14. tammikuuta 1988 Alma-Atassa Kazakstanissa jossa hän oli ollut vesivoimalan johtajana.
 |
Neuvostoliiton johtajat |
| Vladimir Lenin | Josif Stalin | Georgi Malenkov | Nikita Hruštšov | Leonid Brežnev | Juri Andropov | Konstantin Tšernenko | Mihail Gorbatšov |
