Kazakstan

Kazakstanin tasavalta (kazakiksi: Қазақстан; Qazaqstan; ven. Казахстан, Kazahstan) eli Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Kazakstanin läntisin osa kuuluu Itä-Eurooppaan. Kazakstanin rajanaapurit ovat Venäjä, Kiina, Kirgisia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Kazakstanilla on myös rantaviivaa Kaspianmerelle.

Kazakstanin kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä kazakstanilainen. Nimitys kazakki viittaa kazakkien kansallisuuteen.

[muokkaa] Historia

Kazakstan joutui Venäjän keisarikunnan valtaan 1700-luvulla. Vuosina 1906–1912 arolle perustettiin yli puoli miljoonaa farmia, jotka päättivät arojen perinteisen paimentolaiselämäntavan.

Venäjän sisällissodan jälkeen Kazakstan liitettiin Neuvostoliiton valtaan. Stalinin aikana Kazakstan tunnettiin arogulageistaan (Luglag, Steplag, Pestšanlag) ja Volgan saksalaisten karkotuspaikkana. Vuonna 1936 muodostettiin Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta.

Lähes asumatonta Kazakstania käytettiin myöhemmin ydinaseiden testaukseen Semein koealueella (1949–) ja rakettien laukaisuun Baikonurin kosmodromilla (1957–). Neuvostoliitto yritti myös asuttaa Kazakstania Hruštšovin aikana vuodesta 1954, Pohjois-Kazakstaniin ja Altain alueella raivattiin ensimmäisen vuonna 190 000 km² peltoa jota viljemään saapui 300 000 maanviljelijää pääasiassa Ukrainasta. Ensimmäinen sato 1956 oli ennätyksellinen, eikä sitä pystytty varastoimaan ja osa oli heitettävä pois. 1960-luvulle mennessä maa oli kuitenkin köyhtynyt ja eroosio söi ruokamullan ja Neuvostoliitto joutui turvautumaan viljan tuontiin.

Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 1997 pääkaupunki siirrettiin Alma-Atasta (nykyinen Almaty) Astanaan (entinen Akmola), osasyynä päätökseen oli pelko tulevista maanjäristyksistä.

[muokkaa] Politiikka

Kazakstanissa presidentillä on vahva asema. Nursultan Nazarbajev on ollut presidenttinä maan itsenäistymisestä lähtien, hänet valittiin 1990 nelivuotiskaudeksi. Vuoden 1999 vaalissa, jota ETYJ piti järjestettynä, hänet valittiin uudelleen vielä seitsemäksi vuodeksi, ja uudelleen 2005.

Kazakstanissa on kaksikamarinen parlamentti, jonka alahuoneessa (Mažilis) on 77 paikkaa ja senaatissa 39 paikkaa. 14 alueelta valitaan kaksi senaattoria ja kaupungeista yksi kummastakin. Puolueilla ei ole juurikaan merkitystä sisäpolitiikassa.

Kazakstanin hallitusta on syytetty ihmisoikeusloukkauksista, viimeksi lehtimies Sergei Duvanovin tapauksessa.

Kazakstan on ehdottanut Venäjälle, Ukrainalle ja Valko-Venäjälle talousliittoa.

[muokkaa] Osat

Kazakstanin kartta (2001)

Kazakstanissa on 14 oblastia (oblystar; oblysy) ja 3 kaupunkialuetta.

Almaty, Almaty*, Aqmola (Astana), Aqtobe, Astana*, Atyrau, Batys Qazaqstan (Oral), Bayqongyr*, Mangghystau (Aqtau; entinen Ševtšenko), Ongtustik Qazaqstan (Šymkent), Pavlodar, Qaraghandy, Qostanay, Qyzylorda, Itä-Kazakstan (Öskemen; ennen Ust'-Kamenogorsk), Soltustik Qazaqstan (Petropavl), Zhambyl (Taraz; ennen Dzhambul)

Vuonna 1995 Venäjän federaation hallitus vuokrasi 20 vuodeksi Baikonurin kosmodromia (Bayqongyr) ympäröivän 6 000 km²:n alueen ja Baikonurin kaupungin (entinen Leninsk).

[muokkaa] Maantiede

Kazakstan satelliittikuvassa marraskuussa

Kazakstan ulottuu Volgajoelta Altai-vuorille ja Länsi-Siperian tasangoilta Keski-Aasian aavikolle. Suurin osa Kazakstanista on alavaa tasankoa (mm. Kirgiisiaro ja Ustjurt). Araljärvi, suuri sisämaajärvi on kutistunut 1960-luvulta asti jokien vesien mennessä peltojen kasteluun. Järven pinta-ala on kutistunut 60 prosenttia ja vesimäärä 80 prosenttia. Veden suolaisuus on samalla lisääntynyt 45 grammaan litrassa entisestä 10 grammasta litrassa. Tämä on luonut valtavan ympäristöongelman.

Kazakstanissa on alueita, jotka ovat saastuneet ydinaseiden ja kemiallisten tai biologisten aseiden kokeista.