Hantavirukset

Wikipedia

Hantavirus
Elektronimikroskooppikuva Sin Nombre-viruksesta.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Virus (-)ssRNA virus Heimo: Bunyaviridae Suku: Hantavirus
Lajit
Andes-virus (ANDV) Bayou-virus (BAYV) Black Creek Canal-virus (BCCV) Cano Delgadito-virus (CADV) Choclo-virus (CHOV) Dobrava-Belgrade-virus (DOBV) Hantaan-virus (HTNV) Isla Vista-virus (ISLAV) Khabarovsk-virus (KHAV) Laguna Negra-virus (LANV) Muleshoe-virus (MULV) New York-virus (NYV) Prospect Hill-virus (PHV) Puumala-virus (PUUV) Rio Mamore-virus (RIOMV) Rio Segundo-virus (RIOSV) Seoul-virus (SEOV) Sin Nombre-virus (SNV) Thailand-virus (THAIV) Thottapalayam-virus (TPMV) Topografov-virus (TOPV) Tula-virus (TULV)

Hantavirukset ovat Bunyaviridae, bunyavirusten -heimoon kuuluvia viruksia, jotka aiheuttavat niin sanottuja viruszoonooseja eli selkärankaisista eläimistä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvia virustauteja.

Ensimmäisen kerran hantavirus tunnistettiin vuonna 1950 Korean sodassa. Sen aiheuttamaa sairautta oli havaittu korealaisissa maanviljelijöissä jo aiemmin. Virus saatiin eristetyksi vuonna 1976, ja se nimettiin korealaisen Hantaan-joen mukaan.

Kuinka vakavan taudin virus uhrissaan aiheuttaa, riippuu paljolti virustyypistä. Virus saattaa myös käyttäytyä eri isännissä eri tavoin. Joissakin tapauksissa tartunta ei aiheuta sairastuneessa henkilössä juurikaan oireita, kun taas toisessa henkilössä taudinkuva saattaa muuttua vakavaksikin, vaikka sairastunut olisi nuori ja muutoin terve.

Sisällysluettelo 1 Tarttuminen 2 Tautityypit 3 Oireet HPS 4 Oireet HFRS 5 Hanta Suomessa 6 Hantavirukset jaoteltuina kantavan eläimen mukaan 6.1 Hiirien ja rottien levittämät 6.1.1 Hantaan 6.1.2 Dobrava 6.1.3 Seoul 6.2 Myyrien levittämät 6.2.1 Puumala 6.2.2 Topografov 6.2.3 Prospect Hill 6.2.4 Tula 6.3 Uuden maailman myyrien levittämät 6.3.1 Sin Nombre (Muerto Canyon ("Kuolemankanjoni") -virus) 6.3.2 New York 6.3.3 Bayou 6.3.4 Andes 6.4 Hyönteissyöjien levittämät 6.4.1 Thottapalayam 7 Lähteet

[muokkaa] Tarttuminen

Tauti tarttuu infektoituneen eläimen (jyrsijän) eritteistä, esimerkiksi ulosteista. Infektioitunut eläin ei oireile eikä kärsi taudista. Tautia levittävien eläimien määrä on suoraan yhteydessä näiden elinoloihin kuten saatavilla olevaan ravintoon ja sääoloihin. Näiden eläinten "hyvinä" vuosina lisääntyy niiden populaatio, ja samalla myös sellaisten ulosteiden määrä, joista ihminen saattaa saada tartunnan. Suomessa tyypillinen hantavirus on Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumeen. Hantaviruksista Andes tarttuu suoraan ihmisestä toiseen.

[muokkaa] Tautityypit

Hantavirukset aiheuttavat kahdenlaista tautia: munuaisoireista verenvuotokuumetta HFRS:ää (Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome) ja keuhko-oireista infektiota HPS:ää (Hantavirus Pulmonary Syndrome). Kumpaakin esiintyy eri puolilla maailmaa. Hantaviruksia on tähän mennessä löydetty toistakymmentä.

[muokkaa] Oireet HPS

Yhdysvalloissa vuonna 1993 tunnistetun Sin Nombre -HPS-viruksen (esp. sin nombre = ei nimeä) oireet ovat samanlaiset kuin flunssassa: kuume, yskä, nuha, yleinen väsymys ja lihassäryt. Lisäksi kuitenkin keuhkot alkavat täyttyä verellä, jolloin uhri tukehtuu, eli tauti on luonteeltaan tappava.

Sin Nombrea levittävä peurahiiri

[muokkaa] Oireet HFRS

HFRS-viruksista vaarallisin on Hantaan, joka aiheuttaa Korean verenvuotokuumeen, jota tavataan varsinkin Pohjois-Aasiassa. Taudin itämisaika on 2–4 viikkoa. Sen jälkeen alkavat tyypilliset verenvuotokuumeen oireet kuten korkea kuume, vatsa-, selkä- ja munuaisoireet, maksatulehdukset sekä verenvuodot.

[muokkaa] Hanta Suomessa

Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on HFRS-myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Suomi on kuitenkin Euroopan kärjessä hantavirusinfektioiden määrässä. Vuonna 2005 löydettiin 2 526 tartuntaa (lähde: [1] [Kansanterveyslaitos], tilastotietokanta)

2–4 viikon kuluttua tartunnasta alkavat oireet, jotka ovat heijastumia munuaisten vajaatoiminnasta: kuume, päänsärky ja pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkivut. Vähän myöhemmin alkaa ilmetä suoranaista munuaisten vajaatoimintaa kuten virtsamuutoksia (muun muassa virtsan vähenemistä). Munuaiset muuttuvat kosketusaroiksi. Näkö- ja tajunnanhäiriöitä saattaa ilmetä osalla sairastuneista. Joskus potilas joutuu turvautumaan dialyysihoitoon. Verenvuoto ei kuitenkaan ole myyräkuumeessa kovin yleistä vaan pikemminkin harvinaista, vaikka tauti onkin HFRS-tyyppiä.

[muokkaa] Hantavirukset jaoteltuina kantavan eläimen mukaan

[muokkaa] Hiirien ja rottien levittämät

[muokkaa] Hantaan

Kantaja: peltohiiri. Esiintyminen: Kaukoitä (Korea, Kiina). Aiheuttaa Korean verenvuotokuumetta. Tyyppi: HFRS.

[muokkaa] Dobrava

Kantaja: metsä- ja peltohiiri. Esiintyminen: Balkan, Viro ja Venäjä. Tyyppi: HFRS.

[muokkaa] Seoul

Kantaja: rotat, hiiret. Esiintyminen: Aasia. Aiheuttaa Korean verenvuotokuumetta. Tyyppi: HFRS.

[muokkaa] Myyrien levittämät

[muokkaa] Puumala

Kantaja: metsämyyrä (Suomessa punaruskea metsämyyrä). Esiintyminen: Eurooppa. Aiheuttaa myyräkuumetta. Tyyppi: HFRS.

[muokkaa] Topografov

Kantaja: sopulit. Esiintyminen: Siperia.

[muokkaa] Prospect Hill

Kantaja: niittymyyrä. Esiintyminen: Yhdysvallat. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

[muokkaa] Tula

Kantaja: kenttämyyrä. Esiintyminen: Keski-Eurooppa. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

[muokkaa] Uuden maailman myyrien levittämät

[muokkaa] Sin Nombre (Muerto Canyon ("Kuolemankanjoni") -virus)

Kantaja: peurahiiri. Esiintyminen: Pohjois-Amerikka. Tyyppi: HPS.

[muokkaa] New York

Kantaja: valkojalkahiiri. Esiintyminen: Yhdysvallat. Tyyppi: HPS.

[muokkaa] Bayou

Kantaja: riisirotta. Esiintyminen: Amerikka. Tyyppi: HPS.

[muokkaa] Andes

Kantaja: pitkähäntähiiri. Esiintyminen: Argentiina. Tyyppi: HPS. Tarttuu myös suoraan ihmisestä toiseen.

[muokkaa] Hyönteissyöjien levittämät

[muokkaa] Thottapalayam

Kantaja: päästäiset. Esiintyminen: Intia.

[muokkaa] Lähteet

1. lääketieteellinen mikrobiologia ISBN 951-656-007-5
2. mikrobit ja ihminen ISBN 952-5202-33X
3. Kansanterveyslaitos
4. KTL/Myyräkuume

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.