Hieskoivu
Wikipedia
| Hieskoivu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva puu. Se kasvaa Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa sekä Grönlannissa. Hieskoivu on rauduskoivua pienempi puu, joka saavuttaa 15-20 metrin korkeuden. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. Latvus on pensasmainen ja oksat pystyhköjä (raudus on riippakoivu). Lapin tunturikoivut ovat hieskoivuja.
Hieskoivu on kasvupaikkansa suhteen vaatimattomampi kuin rauduskoivu. Se kasvaa soilla ja korvissa sekä tiukkasavisilla mailla, ja kestää paremmin kylmää. Sen juuristo toimii edelleen niin vetisessä maassa, jossa rauduskoivun juuristo "hukkuu" ja puut voivat huonosti tai kuolevat, esim. tulvan takia. Hieskoivua istutetaankin sen takia huonosti vettä läpäiseville maille, vaikka se ei olekaan niin satoisa kuin rauduskoivu.
Hieskoivikko kasvatetaan hieman tiheämmässä kuin rauduskoivikko, koska sen latvusto on suppeampi, eikä vaadi niin paljon valoa, ja koska maaperä on märkää, jolloin vedestä ei tule puutetta. Hyvin kasvanut ja laatuharvennettu 50–60-vuotias hieskoivikko voi tuottaa tukkipuuta aivan kohtuullisen määrän. Tuoretta puuta sahattaessa havaitsee hienoisen värieron raudukseen verrattuna: hieskoivun sahauspinta on aavistuksen punertava, kun taas raudus on ennemminkin kellahtava. Molemmat koivulajit kelpaavat vaneripuiksi yhtä hyvin.
Hieskoivuissa usein nähtävät tuulenpesät ovat Taphrina betulina -tuulenpesäsienen aiheuttamia.
