Ilja Repin

Wikipedia

Ilja Repin, Omakuva, 1878.

Ilja Jefimovitš Repin (Илья́ Ефи́мович Ре́пин, Ukrainassa käytetään myös etunimeä Elias) syntyi 5. elokuuta 1844 (24. heinäkuuta juliaanisen kalenterin mukaan) Tšugujevissa, Ukrainassa, Harkovan lähellä ja kuoli 29. syyskuuta 1930 Kuokkalassa Suomessa. Repiniä pidetään venäläisenä taiteilijana, koska hän opiskeli ja teki tuotantonsa pääteokset Venäjällä. Hän syntyi ja asui nuoruutensa ja osan elämästään Ukrainassa ja tunsi kotimaansa itsenäisyysaatteen itselleen läheiseksi. Repin asui myös Suomessa 30 vuotta elämästään.

Ilja Repinin isä oli uudisasukas ja maanviljelijä, joka oli velvollinen osallistumaan Venäjän armeijan upseerin töihin. Iljan syntyessä Koillis-Ukrainassa perhe oli hyvin köyhä. Hän sai Ukrainassa taideopetusta vuonna 1858, kun hän työskenteli I. M. Bunakoville, lahjakkaalle Tšugujeviläiselle ikonimaalarille ja ansaitsi rahaa maalaamalla muotokuvia ja ikoneja. Paikalliset ukrainalaiset kirkot ostivat hänen maalauksiaan. Hänen lahjakkuuttaan rohkaistiin myös koulussa.

Vuonna 1863 Repin meni Pietariin opiskelemaan Keisarilliseen Taideakatemiaan. Taideopiskelijana Repinin taloudellinen tilanne oli heikko ja hän oli pakotettu tekemään sekalaisia töitä.

[muokkaa] Muotokuva- ja historiamaalari

Jo 25-vuotiaana Ilja Repin oli tunnustettu muotokuvamaalari. Hän maalasi yhteensä noin 300 muotokuvaa aikansa Venäjän huomattavimmista henkilöistä. Taideakatemian lopputyömaalauksesta Jairuksen tyttären henkiinherätys hän sai kuusivuotisen apurahan, jonka turvin hän vieraili Euroopassa ja asui Pariisissa vuosina 1876 - 1882. Sen jälkeen Repin asui vuoden kotikylässään Ukrainassa.

Repin hyväksyttiin peredvižnikkien (Передвижники, Vaeltajat kiertävien näyttelyiden taiteilijayhdistys) jäseneksi vuonna 1878, jonka vaikutusvaltainen jäsen hän oli. Repin asui Moskovassa kuusi vuotta, mutta muutti sitten Pietariin opettaen taideakatemiassa ja teki useita matkoja Eurooppaan vuosina 1883, 1889, 1894 ja 1900. Häntä innostivat varsinkin Rembrandtin maalaukset. Hän maalasi paljon ystäviensä muotokuvia, muun muassa Leo Tolstoin ja Mendelejevin.

Useissa Repinin maalauksissa on historiamaalauksen aiheita ja joskus radikaalia yhteiskunnallista ja poliittista kritiikkiä, kuten maalauksissa Kotiinpaluu ja Volgan lautturit.

Eräs Ilja Repinin pääteoksista on Zaporižžjan kasakat kirjoittavat kirjettä Turkin sulttaani Mohammmed IV:lle. Repin maalasi teosta kolmetoista vuotta 1878-91 tutkittuaan aihetta ja matkusteltuaan Ukrainassa ja Zaporižžjan alueella. Maalauksessa iloitsevat kasakat laativat herjauskirjettä Turkin sulttaanille. Tunnelma on sekä sankarillinen että koominen.

[muokkaa] Suomeen

Vuonna 1900 Repin muutti Terijoen Kuokkalaan ja vuonna 1917 Suomen rajan sulkeuduttua Repin jäi Suomeen, koska hän vastusti vuoden 1917 bolsevikkivallankumousta. Vaikka Ilja Repin oli bolsevikkijohtajien ihailema ja myöhemmin eräs sosialistisen realismin esikuvia ja vaikka Lenin oli pyytänyt häntä takaisin Neuvosto-Venäjälle, ei taiteilija enää koskaan astunut Neuvostoliiton maaperälle.

Sairastuttuaan oikean käden surkastumaan Repin ei pystynyt enää tuottamaan maalauksia jotka olisivat sitä tasoa, jotka olivat tuoneet hänelle kuuluisuuden. Hän opetteli maalaamaan vasemmalla kädellään, mutta vietti elämänsä viimeiset vuodet taloudellisissa vaikeuksissa.

Taiteilija kuoli Kuokkalassa, Suomessa (vuodesta 1948 Repino, Pietarin/Leningradin lähialue) vuonna 1930. Taiteilijan tuotanto sisältää maalauksia, piirustuksia, etsauksia ja veistoksia.

Repinin poika Juri Repin oli myös taiteilija. Nykyinen Repinin suku on Ilja Repinin Järvenpäässä asuneen veljen jälkeläisiä.

[muokkaa] Vastaanotto

Niin bolsevikkivallankumousta edeltävällä Venäjällä kuin Neuvostoliitossakin Ilja Repiniä arvostettiin siinä missä Dostojevskia, Tolstoita, Musogorskia ja Rimski-Korsakovia. Myös Nykyvenäjällä Repin on ollut eturivin kansallisia taiteilijoita.

Ukrainassa Repinin ukrainalaisuutta ei juurikaan tunnustettu ennen oranssivallankumousta (katso Ukrainan presidentinvaalit 2004). Syynä lienee se, että taiteilija suhtautui lämpimästi kotimaansa itsenäisyyteen.

Suomessa Repiniä pidettiin ehkä epäilyttävänä venäläisemigranttina itsenäisyyden jälkeen ja suomalaisnationalismin innostuksen vuosina 1930-luvulla. Nykyisin Ilja Repinin taide on kuitenkin tunnettua ja varsin suosittua Suomessa. Maassamme on järjestetty useita Repinin näyttelyitä ja hänen teoksiaan on täällä melko runsaasti. Myös venäläissuomalaista Repin-aiheista tutkimusyhteistyötä on harjoitettu.

[muokkaa] Teoksia

Ilja Repin, Volgan lautturit, 1870-1873.	Ilja Repin, Zaporižžjan kasakat kirjoittavat kirjettä Turkin sulttaani Mohammmed IV:lle, 1878-91.	Ilja Repin, Leo Tolstoi, 1887.	Ilja Repin, Sadko, 1876.
Ilja Repin, Iivana Julma surmaa poikansa, 1870-1873.	Ilja Repin, Modest Musorgski, 1881.	Ilja Repin, Bukee.	Iljaq Repin, Lokakuun 17., 1905, 1906-1911.